Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 817-818 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pinja-Pintajännitys

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

tasapainoa pitäen. Munia 1-2. Etelä-Jäämeren
rannikoilla ja saarilla, elävät suurissa
joukkokunnissa. Kuva ks. liitettä Napamaat.

Pinja (Pinus pinea), Välimeren maiden
(varsinkin Italian) luonteenomaisin havupuu,
mäntylaji. Neulaset pitkiä (13-20 cm), kävyt
suuria, melkein palleroisia, siemenet syötäviä,
pähkinäntapaisia. Tuuhean lakkapäisen
latvuksensa vuoksi hyvin koristeellinen.
P:aa on käytetty Karstin ja Etelä-Ranskan
autioalueitten metsittämiseen.


Pinja.

Pinjainen (ruots. Billnäs).
1. Maatila Pohjan pitäjässä läh. Billnäsin
rautatieasemaa. Billnäs Bruks a.-b:n
teollisuuslaitokset. Ruotsink. yhteiskoulu.
— 2. Rautatieasema Pohjan pitäjässä,
Karjaan-Turun rataosalla, 3 km Karjaalta.

Pinjaisten tehtaat, oik. Billnäsin
Tehtaan Osakeyhtiö, Pohjan
pitäjässä läh. Pinjaisten rautatieasemaa,
osakepääoma 4 milj. mk., työväestöä
n. 320 henkeä. P. t. ovat saaneet alkunsa
Billnäsin kartanoon 1641 perustetusta
rautatehtaasta, joka siirtyi osakeyhtiölle
1898. Vv. 1888-90 uudenaikaistettiin
tehdastaelaitos, jolloin alettiin
joukkotuotantona valmistaa kirveitä, lapioita,
talikolta, kivityökaluja, puutarhatyöaseita
y. m., konttorihuonekaluja (v:sta 1909)
ja parkettia (v:sta 1925).

Pinjaisten tehtaat.

Pink-colour [-kalə] (engl.), vaalean
neilikanpunainen väriaine, jota käytetään
pääasiallisesti posliiniesineitten
maalaukseen, lasituksen ja paperin värjäykseen,
myös öljy- ja vesivärinä.

Pinoleeni ks. Pihkaöljy.

Pinomitta, irtain mitta (ks. t.).

Pinopuut, puutavarat (paperipuut,
propsit, halot y. m.), joiden paljous
ilmaistaan irtaimessa l. pinomitassa.

Pinšeri ks. Koira.

Pinsetit (ransk.), atulat, pienet
pihdit, joita käytetään tiet. töissä ja
lääkärintoimessa.

Pinsk, kaup. Itä-Puolassa Pripetin
varrella. 25,000 as.

Pinssitic [-tik], maanviljelysalue
Kanadassa Port Arthurin—Duluthin
rautatien varrella, n. 1,000 suomalaista.

Pint [paint], engl.-amer. tilavuusmitta,
= 1/2 quartia. vrt. Mitta (taulukko).

Pinta, kappaleen raja. Taso-p:aan l.
tasoon voi vetää suoria kaikkiin suuntiin;
muunlainen p. on kaareva l. käyrä. Kaareva
p., johon voi piirtää suoraparven, on
viivoitin-p. (esim. silinteri, hyperbolinen
paraboloidi); näiden erikoislaji on
tasottuva p. (ks. t.). Pyörähdyspinta syntyy
suoran tai käyrän viivan pyörähtäessä sen
tasossa olevan akselin ympäri.

Pinta-ala, kuvion pinnan suuruus
verrattuna yksikkönä käytetyn neliön
pintaan. Määrätään useimmiten kuvioon
kuuluvien janojen mittalukujen avulla;
epäsäännöllisen kuvion p. voidaan
määrätä koneellisesti planimetrilla, tai
lukemalla käyttäen läpinäkyvää Riudutettua
levyä, n. s. p.-polettia.

Pintajännitys, nestemolekyylien
keskinäisen vetovoiman (kohesionin) ilmaus
nesteen pinnalla. Tämän vaikutuksesta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>