Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 825-826 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pisa-Pistaeia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Pisa [-ī-], kaup. Pohjois-Italiassa,
läh. Arnon suuta. Tuomiokirkko (rak.
1063-1118), kastekirkko (aloitettu 1153),
kellotorni, „vino torni" (sellaiseksi tullut
maanlaskeutuman takia, rak. 1174-1350)
ja Campo Santo (hautausmaa, jossa
jättiläisfresko „Kuoleman riemuvoitto"
(ks. t., kuva). Yliopisto (per. 1338).
Puuvillateoll. 70,000 as. — P. oli
keskiajalla Välimeren mahtavimpia
kauppakaupunkeja, menetti 1300-luvun alussa
valta-asemansa Genovalle, joutui 1399
Visconti-suvulle ja 1406 Firenzelle.

Pisa, Kastekirkko,tuomiokirkko ja vino torni,

Pisanello [-e’-], Antonio
(n. 1397-1455), myös Pisano, it. taidemaalari
ja mainehikas mitalinveistäjä.

Pisanki ks. Banaani.

Pisano [-ā’-], Andrea
(n. 1270 — n. 1349), it. kuvanveistäjä,
1300-luvun huomattavimpia taiteilijoita.
Valmistanut Firenzen baptisterion ensim.
oviparin, jossa kohokuvia Johannes
Kastajan elämästä; johti myöh. kellotornin
rakentamista ja kaunisti sitä. —
Pisano, Antonio ks. Pisanello.
— Pisano, Giovanni (k. n. 1320),
it. kuvanveistäjä ja arkkitehti, N. P:n poika.
Suunnitellut Pisan Campo Santon sekä veistänyt
goottilaistyylisiä saarnatuoleja. — Pisano,
Niccolò (k. 1280), it. kuvanveistäjä.
Töitä: Pisan baptisterion ja Sienan tuomiokirkon
saarnatuolit, joissa noudattanut antiikkisia
esikuvia. P. on renessanssin tienraivaajia.

Pisara. 1. Taidehist. ks.
Doorilainen tyyli. — 2. Fys. Kohesionin
vaikutuksesta ilmattomassa tilassa vapaasti
putoava neste asettuu pallon muotoiseksi
p:ksi; ilman vastus muuttaa p:n muodon
sellaiseksi, että ilman vastus on pienin:
syöksypinnan pysyessä miltei pallonpintana
sen takaosa vetäytyy suipoksi
pyrstöksi. Suuremmat kuin 7 mm
läpimittaiset p:t hajautuvat ilman
vastustuksesta. Sade-p:t vaihtelevat tav.
2-4 mm, pilvissä leijailevat p:t
0,02-0,10 mm. Jähmeässä kappaleessa
riippuvan ja siitä putoavan p:n suuruus
riippuu nesteen kohesionista, ominaispainosta,
lämpötilasta, pintajännityksestä ja adhesionista
jähmeään kappaleeseen. Tekniikassa jäljitellään
p:n muotoa, milloin väliaineen vastus tahdotaan
saada mahdollisimman pieneksi (kilpa-auttojen
korit, ilmalaivojen kannatuspallot).

3 mm:n läpimittaisesta lasisauvasta
tippuvien pisarain luku 1 grammassa:

Vesi . . .	20
Alkoholi . . .	61
Eetteri . . .	84
Glyseriini . . .	26
Etikkahappo, väkevöity . . .	53
Kloorivetyhappo . . .	20
Rikkihappo, väkevöity . . .	26
Typpihappo, väkevöity . . .	21
Joditinktuuri . . .	60

Pisarasähkö. Nestepisarain tippuessa
läpi kaasun pisarat usein saavat
sähkövarauksen, kaasun varautuessa
vastakkaisella sähköllä. Ilmiö riippunee siitä,
että eri ilmakerroksilla on eri potentsiaali
kuin maalla. Käytetään ilmanpotentsiaalin
määräämiseen.

Pisaratartunta, yskäistessä ja
aivastaessa suusta singahtavien pienten
nestepisarain välityksellä tapahtuva taudin
(esim. keuhkotaudin) tartunta.

Pisarev [pī-], Dmitrij Ivanovitš
(1841-68), ven. kirjallisuus- ja taidearvostelija,
nihilististen ja realististen aatteiden
innokas kannattaja.

Pisavaara, vuori Rovaniemen
pitäjässä, n. 35 km kirkolta lounaaseen,
Tervolan rajalla; n. 250 m yli merenp.

Pisavuori ks. Pisa.

Pisces (lat.) ks. Kalat.

Pisidia, muin. maakunta Vähän-Aasian
eteläosassa.

Pispala, kylä Pohjois-Pirkkalassa,
Tampereen esikaupunki.

Pissarro [-sarō’], Camille
(1830-1903), ransk. taidemaalari. P. on
impressionismin huomattavimpia edustajia;
maalannut m. m. kuuluisia katukuvia Pariisista.

Pissarro: Boulevard Montmartre.

Pistacia, Anacardiaceæ-heimoon
kuuluvia puita ja pensaita. Välimeren maissa
ja Itämailla kasvavan P. veran siemeniä
käytetään mausteiksi leivoksiin, Välimeren
maiden P. lentiscus-pensaan
hartsista saadaan mastiksia
(viljellään varsinkin Kios-saarella),
P. terebinthus-lajin rungosta kyprolaista
tärpättiä. P.-lajit ovat ominaisia Välimeren
maiden macchiakasvillisuudelle.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>