- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
837-838

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Planck-Plantin

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Planck, Max (s. 1858),
saks. fyysikko, prof. Berliinissä,
suorittanut tärkeitä töitä termodynamiikan
sekä säteilyopin alalla. Viimemainitun
ohjannut aivan uusille urille luomansa
erkaleopin kautta. Yleisesitys energiasta;
oppikirjoja. Nobelin fysiikanpalkinto 1918.

Planckin erkaleoppi, kvanttiteoria.
Max Planckin säteilyilmiöiden selittämiseksi
luoma oppi, jonka mukaan säteilyenergia ei
saata jakautua mielivaltaisesti, vaan ainoastaan
määrättyihin pienimpiin osasiin, eräänlaisiin
energia-atomeihin, erkaleihin
(kvantumi), joiden suuruus kasvaa
säteilyn värähdystaajuuden kanssa, ollen =
hv, missä v on värähdystaajuus ja
h, n. s. Planckin vakio, 6,54 . 10-27
erg./sek. Sen sijaan, että energian
tasaisen jakautuvaisuuden pohjalta oli tultu
siihen todellisuuden kanssa ristiriitaiseen
tulokseen, että kaikki säteilyenergia
pyrkisi kasautumaan äärimmäiseen
ultraviolettiin, johti Planck tästä
olettamuksesta täysin kokemuksen kanssa
sopusointuisen säteilylain. Einstein on
soveltanut erkaleoppia hyvin tuloksin
jähmeiden aineiden ominaislämpöteoriaan,
Einstein ja Millikan Halhvachs-ilmiöön.
Suurimman merkityksensä erkaleoppi on
saavuttanut sovellettuna atomitutkimukseen
(N. Bohr), missä on voitu osoittaa
ne elektroni-konstellatsionien muutokset,
jotka aiheuttavat määrätyntaajuisen
säteilyn ja sen absorboitumisen.
Kysymys aikaisempien käsitysten ja
erkaleopin saattamisesta sopusointuun on
nykyisen fysiikan keskeisimpiä.

Planeerata (lat.), tasoittaa; suunnitella.

Planeetta (kreik.), kiertotähti.

Planeettapyörät, kiertopyörät (ks. t.).

Planetaario, opetusväline
kiertotähden (ja taivaanpallon) todellisten
tai näennäisten liikkeiden osoittamiseksi.
Todellisten kiertotähtiliikkeiden
osoittamiseksi käytetään vipujen ja
hammaspyöräin avulla liikkuvaa aurinkokunnan
(tai vain Maan ja Kuun, jolloin sitä
sanotaan telluurioksi) mallia,
valolähde keskellä aurinkona. Näennäisten
liikkeiden osoittamiseksi on Zeissin
tehtaissa rakennettu monimutkaisia
optillisia välineitä, joissa valolähteiden ympäri
rataskoneiston kuljettamat linssit
projisioivat tähtitaivaan ja kiertotähtien
kuvat p.-huoneen kupukattoon.

illustration placeholder

Zeissin planetaario.

Planetesimaalihypoteesi, Chamberlinin
ja Moultonin esittämä hypoteesi,
jonka mukaan aurinkokunta olisi saanut
alkunsa siten, että kaksi taivaankappaletta
on sivuuttanut toisensa niin läheltä,
että ovat hajonneet osiin, planetesimaaleihin,
joista kiertotähdet kehittyvät.
P. selittää muita olettamuksia paremmin
aurinkokunnan eri kappaleiden liikkeet.

Planetoidit (kreik.),
pikkukiertotähdet, asteroidit (ks. t.).

Planimetri (lat. ja kreik.),
pintamittari, pinta-alanmittauskoje.
P. on vipujen ja hammaspyöräin muodostama
lukijalaite. Mittaa pinta-alan, kun sen
siirrettävää kärkeä kuljetetaan mitattavan
alan rajaviivoja myöten alan ympäri.
vrt. Pinta-ala.Planimetria,
alamitanto, se geometrian osa, joka
käsittelee tasokuvioiden mittaamista.

Plankton (kreik.), kellujaelosto,
se meren ja suolattoman veden kasvisto
ja eläimistö, joka kelluu eri vesikerroksissa
ja passiivisesti seuraa veden
liikuntoja. Kasvi-p:ia ovat pääasiallisesti
sinivihreät levät, viherlevät, pii- ja
peridinales-lahkoiset levät, eläin-p:ia erilaiset
alkueläimet, pikkuäyriäiset, rataseläimet
ja monet eri eläinryhmien toukat.
Varsinkin meressä p. muodostaa sen
alkuravinnon, johon korkeampien eläinten,
m. m. kalojen elämä perustuu.

Plano . . . (lat.), taso . . .

Planšetit. 1. P. (engl. planchettes),
pikkulaudat, 3-5 1/2 tuuman levyisiä lautoja.
— 2. Kureliiveihin ommellut teräslevyt.

Planšši (ransk.), oik. kaiverrettu
levy tai laatta; sellaisen jäljennös
(vaski-, puupiirros); myös liitekuva.

Plantaaši (ransk.), tropiikissa oleva
kahvi-, sokeri-, tupakka-, puuvilla- y. m. s.
viljelys.

Plantagenet [ransk. plātažənē’,
engl. pläntä’dzenet], engl. kuningassuku,
hallitsi 1154-1485, kotoisin Ranskasta.

Plantin [plātä’], Christophe
(n. 1514-89), alankom. kirjanpainaja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:35 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0461.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free