Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 851-852 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pohjanmeren-Itämeren kanava-Pohjois-Amerikan taide

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Pohjanmeren-Itämeren kanava,
Kielin kanava, ennen Keisari
Vilhelmin kanava, Jyllannin niemimaan
tyven poikki, (Preussissa) Elben
suusta Kielin lahteen kulkeva kanava.
Pituus 99 km, leveys vedenpinnalla
102 m, syvyys 11 m. Rak. 1887-95,
uudelleen 1909-15. Maailmansodassa sillä
oli suuri strateginen merkitys.
Versailles’n rauhassa se säädettiin avoimeksi
kansainväliselle liikenteelle.


Pohjanmeren-Itämeren kanavaa.
helmin kanava, Jyllannin

Pohjanmeren kanava, Alankomaissa,
Pohjanmeren ja Zuiderseen välissä,
yhdistää Amsterdamin mereen. 27 km pitkä,
120-125 m leveä, 4-9 m syvä. Rak. 1865-76.

Pohjanmeri, Atlantin valtameren
rannikkomeri, Norjan, Tanskan, Saksan,
Alankomaiden, Belgian ja Ison-Britannian
ympäröimä, Skagerrakin, Kattegatin,
Juutinrauman ja Belttien kautta
Itämeren yhteydessä. Pinta-ala n. 570,000
km², suurin pituus n. 1,100 km,
suurin syvyys (Norjan rannikkoa
kaartava hauta) n. 500 m, pienin syvyys
(Doggerin matalikolla) 13-40 m.
Suolanpitoisuus n. 3,5 %. Pintaveden lämpö
keskikesällä +11° - +17°, keskitalvella
+3° - +7°. Nousu- ja pakoveden
erotus keskimäärin 3,3 m, pitkällisen
luoteismyrskyn jälkeen vesi voi kohota 7 m
yli tavallisen korkeuden ja aiheuttaa
matalilla rannoilla tuhoisia tulvia.
Kalastus (turskaa, silliä, kampelaa) sekä
hummerin- ja osterinpyynti tuottoisia.
Merenkulkua vaikeuttavat rannikkosärkät,
sumu ja rajut myrskyt.

Pohjanpalo, revontulet.

Pohjanpää, Lauri (s. 1889),
runoilija, fil. maist. Julk. runokokoelmat
,,Mielialoja", „Uusi kevät", ,,Eistiritari",
,,Metsän satuja", „Graalin malja",
„Sielukellot", novellikokoelman „Kultaiset
langat" sekä hartaustutkielmia.

Pohjantähti, lähinnä taivaan
pohjoisnapaa näkyvä tähti. vrt. Otava.

Pohjapiirros, tekn. piirustuksessa
esineen horisontaaliprojektsioni; huoneitten
sijoituksen näyttävä vaakasuora leikkaus
rakennuspiirustuksessa.

Pohjarahasto, kantapääoma (ks. t.).

Pohjasävel, mus. Jokaisella soinnulla
on p., jonka laadusta riippuu soinnun
tonaalinen merkitys. Soinnun muut sävelet
johtuvat p:stä (terssinä, kvinttinä y. m.).

Pohjavesi, maan rakoihin, halkeamiin
ja huokosiin tunkeutunut sadevesi.
Saderikkaissa seuduissa p. on lähellä. maan
pintaa, erämaissa hyvin syvällä,
Suomessa harvoin 10 m syvemmässä.
Eniten p:ta sisältävät meillä hiekkaharjut,
mikä ilmenee niiden juurella kumpuavina
lähteinä. Kuumien lähteiden vesi ei ole
p:ta, vaan maan syvemmistä osista
kotoisin ja yhteydessä tuliperäisten
ilmiöiden kanssa. P. on puhdasta, raikasta,
sisältää liuenneita kivennäisaineita,
on sopivaa juomavedeksi, vrt. Lähde.

Pohjavesilaitos, kaivo- ja
kanavaryhmä vesisäiliöineen, -johtomeen ja
pumppuineen, jota käytetään lähde- ja
pohjavesirikkailla seuduilla käyttöveden
saamiseksi (vrt. Vesijohto). Veden
kokoamista varten rakennetaan
lasitetuista saviputkista, betonista tai
valuraudasta veden juoksun poikkisuuntaan
kokoojaputki, joka kerää veden
puhdasvesikaivoon ja jonka keskelle
sopiviin kohtiin rakennetaan puhdistus- ja
tarkastuskaivoja. Kun pohjavesi on
syvällä, rakennetaan kuilu- l.
putkikaivoja, joista vesi imetään
yhteiseen putkeen, vrt. Kaivo.

Pohjaväri, ensim. maalikerros, jonka
tarkoituksena on hävittää alustan väri
ja suojella ainetta, ja jonka päälle vasta
varsinainen väri- ja koristekerros,
peiteväri, sivellään.

Pohje, säären takaosa. Siinä
p.-luu ja p.-lihas.

Pohjois-Amerikan kirjallisuus,
Yhdysvaltojen englannink. kirjallisuus, oli
aluksi pääasiassa kirkollista. 1700-luvun
merkittävimmät kirjailijat olivat uskonnollinen
kirjailija J. Edwards (k. 1758) ja
Benjamin Franklin. Vapaussota nosti
kansallistuntoa, mikä ilmenee kirjallisuudessa.
Huomattavimmat proosakirjailijat olivat
W. Irving, J. F. Cooper, N. Hawthorne,
H. Beecher-Stowe, Bret Harte ja
H. James sekä humoristi Mark
Twain (ks. Clemens) ja
runoilijat H. Longfellow ja
W. Whitman, runoja ja proosaa
kirjoitti E. A. Poe, merkittävä
ajattelija on E. W. Emerson.
Uudemmista kirjailijoista mainittakoon vain
Frank Norris, Upton Sinclair,
Jack London sekä vielä nuoremmista
Sinclair Lewis ja E. L. Masters.

Pohjois-Amerikan suomalaiset ks.
Amerikan suomalaiset.

Pohjois-Amerikan taide. Vasta viime
vuosikymmeninä P. t. on saanut
itsenäisen luonteen; siihen asti se on
seurannut Euroopasta, lähinnä Englannista
saatuja esikuvia. — Huomattavin on
rakennustaide. Se oli aluksi
yksinkertaistettu muoto Wrenin Englannissa
edustamaa palladiotyylistä klassillisuutta.
Sen päätuotteet ovat plantaašinomistajien
maakartanot ja Yhdysvaltojen ensim.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>