Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 871-872 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Poltin-Polttomoottori

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Poltin, neste- tai kaasumaisen
polttoaineen polttamisessa käytetty laite, joka
aikaansaa valaisevan tai kuumentavan
liekin. Nestemäisen polttoaineen nostaa
puuvillalangasta punottu sydän tai tulee se
paineen alaisena p:een (vrt. Lamppu,
Petrolikeittiö). Kaasu-p:ista
tunnetuin on Bunsenin lamppu.

Poltinora, suippo rautapuikko, jota
hehkuvan kuumana käytetään puuhun
tehtyjen reikien väljentämiseksi
— Poltinrauta, merkitsemisase,
jossa on rautavarren päässä kirjaimilla,
numeroilla tai muilla merkeillä varustettu
laatta, millä polttamalla merkitään
puuastioihin, jopa eläimiinkin
tarkastus- y. m. merkkejä.

Poltoratsk [-a’-], ennen v:ta 1918
Ashabad (ks. t.).

Polttaminen, polttopiirustus (ks. t.).

Polttiaiseläimet (Cnidaria),
varsinaiset onteloeläimet (ks. t.); nimitys johtuu
ruumiin pinnalla ja varsinkin lonkeroissa
olevista polttiaiselimistä, joilla p.
tappavat tai lamauttavat saaliinsa.

Polttoaineet, etenkin eri hiililajit ja
hiilivety-yhdistykset, joita polttamalla
saadaan lämpöä taloutta ja teollisuutta
varten. P. ovat luonnollisia (polttopuut
ja -turve, ruskohiilet, kivihiilet, vuoriöljy,
maakaasu, oljet), valmistettuja
(puuhiilet, kaivoskoksi, kivihiilibriketit,
petroli, bentsiini, väkiviina, valo- ja
voimakaasu) tai teollisuuden sivutuotteita
(kaasukoksi, kaasu-uuni- ja masuunikaasu) tai
jätteitä (sahan ja puuhiomon
jätteet, katurikat, muutamin seuduin lanta
y. m.). [Kauko, „Lämmitysopin perusteet" (1924).]

Polttoaine	Polttoarvo kgkal/kg	Paino kg/m3	Polttoarvo kgkal/m3
Antrasiitti . . .	7,800	900	7,000,000
Kivihiilet . . .	6,700	900	6,000,000
Koksit . . .	6,400	500	3,100,000
Puuhiilet . . .	6,300	160	1,000,000
Koivupuut, ilmakuivat (18 % vettä) . . .	3,600	430	1,550,000
Havupuut, ilmakuivat (18 % vettä) . . .	3,700	360	1,300,000
Polttoturpeet, ilmakuivat (n. 30 % vettä):
Lapioturve . . .		200	670,000
Koneturve . . .	3,300	300-400	1,200,000
Turvebriketit . . .		500	1,600,000
Bentsiini . . .	10,500	—	—
Vuoriöljy . . .	10,000	—	—
Valokaasu . . .	—	—	4,500-5,500
Generaattorikaasu . . .	—	—	1,200

Polttoarvo, se lämpömäärä, mikä
saadaan painoyksikön (1 kg) jotakin
polttoainetta täydellisesti palaessa. Kaasujen p.
ilmoitetaan usein tilavuusyksikköä (1 m³)
kohti. Jähmeitten aineiden p. määrätään
n. s. pommikalorimetrillä, nesteiden ja
kaasujen esim. Junkersin kalorimetrillä.
[Kauko, Lämmitysopin perusteet" (1924).]

Polttohautaus. P:ta ei saa Suomessa
toimeenpanna ennenkuin siihen on
hankittu lupa sen läänin maaherralta, jossa
haudattava on kuollut. Ruumiinpolttolaitoksen
hallitus on velvollinen pitämään huolta siitä,
että tuhka heti, kun p. on toimitettu, pannaan
hautausmaaksi vihittyyn tai muuten asianomaisesti
hyväksyttyyn paikkaan, joko hautaan tai
umpinaiseen, katetussa ja suljetussa
suojassa säilytettyyn uurnaan (Asetus
27/2 1926). vrt. Ruumiinpoltto.

Polttolasi, kupera linssi, jota
käytetään auringonsäteiden keräämiseen
johonkin esineeseen sellaisen kuumuuden
aikaansaamiseksi, että esine syttyy.

Polttoliuske, palava kivi,
kivilajeja, jotka sisältävät niin paljon
bitumiinisia aineita, että ne saatetaan
sytyttää palamaan. Palavana aineksena
vuoriöljy tai asfaltti, varsinaisena kivenä
liuske, hiekkakivi, kalkkikivi, dolomiitti.
Tavataan Kanadassa, Skotlannissa,
Saksassa, Alpeilla, Virossa. Viron p.
esiintyy balttilaisen rautatien pohjoispuolella,
tullen monin paikoin näkyviin irtainten
maalajien alta. Kerrosten paksuus
2-15 m. Sisältää haihtuvia aineita
37-70 %, koksia 7-18 %, tuhkaa 24-45 %.
Sopii polttoaineeksi, kaasunvalmistukseen
ia tislattavaksi.

Kohtlan polttoliuske-louhos Virossa.

Polttomoottori, lämpövoimakone, jossa
polttoaine poltetaan itse työsilinterissä.
Ensim. p:n rakensi ransk. Lenoir 1860.
Se oli höyrykoneen näköinen ja kaksitoiminen.
Nykyaikaisissa nelitahti-p:issa tapahtuu
toiminta seuraavasti:

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>