- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
887-888

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pontilaiset suot-Poppius

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Pontilaiset suot, Keski-Italiassa,
Rooman kaakkoispuolella oleva 45 km pitkä
ja 10-15 km leveä suoalue.

Pontonieerit (ransk.), siltojen
rakentamiseen käytettyjä teknillisiä joukkoja.

Pontoppidan, Henrik (s. 1857),
tansk. kirjailija. Julk. realistisia
romaaneja papiston ja talonpoikien elämästä,
kuten „Det forjættede Land", „Lykke-per"
(1898-1904), „De Dödes Rige". Sai 1917
Nobelin kirjallisuudenpalkinnon
K. Gjellerupin kera. [Andersen (tansk.,
1917).] — Pontoppidan, Morten
(s. 1851), tansk. pappi ja kirjailija,
H. P:n veli. Julk. hartauskirjoja, kuten
„Kirjeitä Kristuksesta kummipojalleni"
(suomen.) ja „Paradisets Have".

Pontormo [-to’-] (1494-1557), oik.
Jacopo Carrucci, it. taidemaalari.
Maalannut freskoja ja muotokuvia (m. m.
Mediceistä).

Pontos, muin. valtio Vähän-Aasian
koillisosassa, vrt. Mitridates VI.

Ponttiliitos, ponttaus. ks.
Puuliitokset (kuva).

Ponttiseinä, ponttiliitoksella toisiinsa
liitetyistä pystylankuista tehty vedenpitävä
seinä, jota käytetään maan tukena peruskuoppia
kaivettaessa.

Ponttoni, kelluke. 1. Sillan, lavan,
vesilentokoneen y. m. kannattamista tai
kuljettamista varten rakennettu veneen
tai proomun kaltainen alus. — 2. Suuren
laivasulun tai telakan uiva tai työnnettävä
portti.

Pontuksen kaivannot, Lappeen
pitäjässä olevia jäännöksiä kaivausyrityksistä,
joiden tarkoituksena on ollut yhdistää
kanavalla Saimaa Suomenvedenpohjaan. N. s.
„vanha kaivanto", joka hävitettiin Saimaan
kanavaa rakennettaessa, oli Eerik Turenpoika
Bielken ajoilta (1499-1511); n. s. ,,uusi
kaivanto", 2 km Lauritsalasta itään, lienee
jäännöstä Pentti Severinpoika Juustenin
töistä (1607-09). Kansanmuistitiedot yhdistävät
ne syyttä Pontus de la Gardien nimeen.

Pontuksen sillat, kansanomainen
nimitys muinaisille suoportaille Viipurin
läänissä ja Pohjois-Karjalassa. Pontus ja
Jaakko de la Gardie ovat kansan suussa
muuttuneet taruolennoiksi, ja on heidän
nimensä liittynyt muihinkin
muinaisjäännöksiin tai omituisiin
luonnonmuodostuksiin.

Pony, poni (ks. t.).

Ponza ks. Pontilaiset saaret.

Poole [pūl], satamakaup.
Etelä-Englannissa, Kanaalin rannalla. 44,000 as.

Pooli (kreik.), napa; kohtio.

Poomarkku, Pomarkku (ks. t.).

Poona [pūna], Puna, kaup.
Intiassa, Bombayn presidenttikunnassa.
Kutoma- ja kultasepänteoll. 215,000 as.

Poori (kreik.), huokonen; adjektiivi:
poröösi, huokoinen.

Pope [poup], Alexander
(1688-1744), engl. kirjailija,
klassillis-ranskalaisen makusuunnan huomattavin
edustaja Englannissa ja pelätty makutuomari.
Teoksia: runotaidetta käsittelevä
runoelma „Essay on criticism" (1711),
koomillinen sankarirunoelma „The rape of
the lock" (1712), satiirinen runoelma „The
dunciad" (1728) ja uskonnollis-moraalinen
runoelma ,,Essay on man" (1732-34).

Poplin (engl.), kaksiniitinen, vakoinen
kangas, jossa loimet ovat hienoa silkkiä
(nykyjään myös puuvillaa) ja kude
paksua kampavillalankaa.

Popocatepetl (atsteekink., = savuava
vuori), tulivuori Meksikossa, Pueblan
valtiossa, Meksikon pääkaupungista
kaakkoon; kaasunpurkauksia; 5,452 m yli
merenp.

Popolari, italialaisen kansanpuolueen
(ks. t.) kansanomainen nimitys.

Popolo d’Italia, Il, P. d’I.,
sanomalehti Milanossa, fascistien
pää-äänenkannattaja, Mussolinin 1914 perustama
ja nyk. hänen veljensä Arnaldo M:n
toimittama.

Poppeli, us. ulkomaisten haapa-
(Populus) lajien yhteisnimitys. Useita
lajeja viljellään meilläkin puistopuina.
Sellaisia ovat Pohjois-Amerikasta kotoisin
oleva palsami-p. (palsamihaapa)
(P. balsamifera), jonka puikeat lehdet
ovat tahmeat, voimakastuoksuiset,
keskieurooppalainen musta p.
(P. nigra). jonka lehdet ovat melkein
vinoneliön muotoisia ja jonka pystyoksainen,
sypressimäinen muunnos pyramidi-p.
(P. pyramidalis) on kaikkialla Etelä-
ja Keski-Euroopassa yleisenä kujapuuna,
hopea- l. valko-p. (hopeahaapa)
(P. alba), jonka liuskahampaiset tai
sormiliuskaiset lehdet ovat varsinkin
alkukesästä hopeakarvaisia, sekä keskiaas.
laakeri-p. (P. laurifolia),
jolla soikean suikeat, alta vaikeahkot
tai kalpean vihreät lehdet.

Poppius, Abraham (1793-1866),
runoilija, kotipitäjänsä Juvan kappalainen
1833-66. P. oli aikakautensa huomattavimpia
suomenkielisiä runoilijoita; runot
julkaistu Suomi-kirjassa 1899.
[Bergholm (Suomi 1899).] — Poppius,
Olga (s. 1866), o. s. Finne,
lausuja, Suomalaisen Teatterin näyttelijä
1886-99. Puoliso Tullihallituksen pääjohtaja
Wille P. (s. 1867).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 12:55:22 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0490.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free