Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Postilippu-Postioppikurssit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
syntyi, loppui Thurn-Taxisin toiminta.
Yleisiä valtionposteja on perustettu
kaikkialle, vrt. Maailmanpostiyhdistys.
Ruotsiin perustettiin yleinen p. 1636,
ja 1638 sen toiminta ulotettiin
Suomeen. Suomen oma p. perustettiin 1812.
P. ylläpidettiin valtionvaroilla, joskin
postinkuljetus eri ajoin on ollut urakalla
yksityisillä. Aluksi postilähetykset
kuljetettiin yksistään jalkamiesten, sitten
ratsumiesten ja tuonnempana ajopeleissä
kulkevien postiljoonien välityksellä. Nyk.
käytetään entisten postinkuljetustapojen
lisäksi rautateitä, auttoja, lentokoneita ja
laivoja. Postimerkit otettiin käytäntöön
1856 ja yhtenäinen postitaksa koko
maalle 1875. V. 1890 Suomen p. n. s.
postimanifestilla alistettiin
Venäjän sisäministerin sekä posti- ja
lennätinlaitoksen ylihallituksen alaiseksi.
12/2 1918 Suomi liitettiin itsenäiseksi
jäseneksi maailmanpostiliittoon ja 1/6 1927
lukien ovat posti- ja lennätinlaitos
yhdistetyt.
Suomen p. kuljettaa tavallisia ja
kirjattuja kirjelähetyksiä, vakuutettuja
kirjeitä, tavallisia, kirjattuja ja
vakuutettuja paketteja, postiosoituksia,
postiennakkolähetyksiä, virkalähetyksiä sekä
sanomalehtiä ja aikakauskirjoja. Lisäksi
kuuluu p:n toimialaan sanomalehtitilausten
välittäminen, postitoimenannot (rahanperimiset,
vekselien hyväksyttäväksi esittämiset tai
protestaukset) sekä leimamerkkien ja
huviveron alaisten tilaisuuksien
pääsylippujen myynti.
Postilähetysten lukumäärä oli 1925 187,176,000,
joista 131,584,000 kpl. sanomalehtiä.
Postilippu ks. Lippu.
— Postiljoni (ransk.), postilaitokseen
kuuluva palvelusmies, joka toimii
kirjeenkantajana, postin lajittelijana y. m.
Postilla (lat.), saarnakokoelma.
Postillon d’amour [postijõ’ damū’r]
(ransk.), rakkauden lähetti, lemmen
sanansaattaja; rakkauskirjeen tuoja.
Postilokero (engl. post box),
postitoimistossa postin saajalle varattu lukittu
lokero, josta hän noutaa saapuvan
postinsa. — Postilähetysvekseli, pankin
tav. itsensä maksettavaksi asettama
vekseli, joka on lunastettava näytettäessä.
Sitä käytetään rahan lähettämiseen postitse.
— Postimanifesti ks. Postilaitos.
Postimees, tarttolainen päivälehti, per.
1857, Viron vanhin sanomalehti. Toimittaja
v:sta 1896 J. Tõnisson (ks. t.).
Postimerkit, postilaitoksen myymiä
leimakuvallisia paperilippuja, joita
kiinnitetään postilähetyksiin osoittamaan,
että merkkikuvassa ilmaistu postimaksun
arvo on suoritettu. P:n edeltäjiä ovat
Pariisin kaupunginpostissa 1600-luvun
keskivaiheilla maksun suorittamisen
todisteina käytetyt paperiliput. Englannissa
otettiin tällainen maksujärjestelmä 1840
käytäntöön. Suomessa ilmestyivät ensim.
p. 1856. V:sta 1866 ilmoitettiin niissä
arvomäärä yksinomaan Suomen rahassa
(1866-75 kuitenkin merkittynä venäjäksi),
mikä järjestelmä jatkui v:een 1891
saakka, jolloin ven. tekstiä taas lisättiin
niihin ja josta alkaen Venäjälle
menevissä lähetyksissä oli käytettävä
erityisiä, renkailla varustettuja merkkejä,
mitkä 1900 korvattiin Venäjän omilla
(näiden tuli olla käypiä myös Suomessa).
Sam. v. säädettiin, että yksinomaan ven.
p:ejä saa käyttää Suomen ulkopuolelle
menevien lähetysten frankkeeraamiseen
kuin myös, että kotimaistakin kirjeenvaihtoa
varten tarkoitettujen merkkien
pitää olla Venäjän p:n näköisiä (arvo
kyllä Suomen rahassa, mutta
päällekirjoitukset myöskin venäjäksi. Suomen
vaakunan asemesta Venäjän). — Syksyllä
1917 otettiin käytäntöön Eliel Saarisen
luonnostamat uudet jalopeuralliset p.,
jotka väriä vaihdellen yhä vielä ovat
käytännössä 5 pennin arvosta 25
markkaan. Suomen valtio on tämän lisäksi
painattanut n. s. Aunus-merkit:
tavallisia suom. merkkejä (5, 10, 20, 40 ja
50 pennin sekä 1, 5 ja 10 markan), joihin
on päälle painettu Aunus, ja joita
käytettiin valkoisten vapaajoukkojen
valtaamalla alueella Aunuksen
kuvernementissa. Suomen postimerkkeilijäin
yhdyssiteenä on 1921 perustettu Suomen
Filatelistiseura, v:sta 1920 ilmestyy
Suomen Postimerkkilehti. [Teräsvuori,
,,Postimerkkien keräilijän opas" (1918).] —
ks. värikuvaliitellä.
Postimestari, arvonimi, jonka
Presidentti voi antaa ansioituneelle posti
virkamiehelle. — Postimonopoli,
postilaitoksen yksinoikeus erinäisten
postilähetysten välittämiseen. Suomen
postimonopoli käsittää kirjelähetykset (kirjeet,
postikortit, painotuotteet, asiakirjat ja
tavaranäytteet); näitä yksityiset eivät
lupaa hankkimatta saa maksusta
säännöllisesti kuljettaa. — Postinhoitaja
ks. Postivirkamiehet.
Postioppikurssit. Postivirkamiesten
ammattiopetusta varten pidetään vuosittain
4 kk:n p., minkä suorittaminen on kelpoisuusehtona
miltei kaikkiin postilaitoksen virkoihin.
Postiljoniksi pääsyä varten vaaditaan 2 kk.
kestävän ammattikurssin suorittaminen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
