Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Preussin kieli-Preventsioniperiaate
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
jolla eräissä asioissa on veto-oikeus
eduskunnan päätöksiin nähden. Hallituksen
muodostaa eduskunnan valitsema
pääministeri ja hänen nimittämänsä 7
ministeriä. — Pääkaup. Berliini.
Historia. P:n vanhimmat asukkaat
olivat preussit. Heidät kukisti 1283
saksalainen ritarikunta, joka valloitti maan ja
kastatti asukkaat kristinuskoon. Preussit
hävitettiin osittain sukupuuttoon ja
sijaan tuli saks. uudisasukkaita. V. 1466
Länsi-P. joutui Puolalle, Itä-P:n
ritarikunta sai pitää Puolan lääninä. V. 1525
suurmestari Albrekt muutti alueensa
protestanttiseksi Itä-P:n herttuakunnaksi.
V. 1618 peri Itä-P:n Brandenburgin
vaaliruhtinas. V. 1657 onnistui Fredrik
Vilhelmin („Suuri vaaliruhtinas")
vapauttaa Itä-P. Puolan lääniherruudesta
(lopullisesti 1660). V. 1701
Brandenburgin vaaliruhtinas julistautui P:n
kuninkaaksi. P:n ensim. kuninkaan
Fredrik I:n seuraaja Fredrik
Vilhelm I (hallitsi 1713-40) pani kuntoon
sotalaitoksen ja valtion raha-asiat ja
valloitti Ruotsilta osan Etu-Pommeria.
Fredrik II:n hallitusaikana (1740-86)
P. kohosi suurvallaksi. Itävallan (ks. t.)
perintösodassa se valloitti Šleesian ja
puolustautui seitsenvuotisessa sodassa
(ks. t.) menestyksellisesti ylivoimaa
vastaan. Puolan ensim. jaossa P. sai
Länsi-P:n ja samaten seur. jaoissa
Fredrik Vilhelm II:n aikana
(1786-97) laajoja alueita. Fredrik
Vilhelm III (1797-1840) oltuaan ensin
puolueeton julisti 1806 Ranskaa
vastaan sodan, jossa P. kärsi Jenan ja
Auerstädtin tappiot, ja Napoleon marssi
Berliiniin. Tilsitin rauhassa 1807 P.
luovutti Elben länsipuoliset alueet ja
Puolalta 1793 ja 1795 tekemänsä
anastukset. Tappion jälkeen sotalaitos
uudistettiin, maaorjuus lakkautettiin ja
kunnallinen itsehallinto perustettiin.
Uudistustyö, jonka johdossa olivat v. Stein,
v. Scharnhorst ja v. Gneisenau (ks. n.),
ja Fichten isänmaallinen herätystoiminta
aiheuttivat P:ssa kansallisen innostuksen
ja voimakkaan vapauden vaatimuksen,
joka levisi koko Saksaan. V:n 1813
yleisessä aseisiin nousussa Napoleonia
vastaan oli P:lla ja sen Blücherin
komentamalla armeijalla johtoasema.
Wienin kongressin (ks. t.) jälkeen P.
kuului Pyhään Allianssiin (ks. t.).
Fredrik Vilhelm IV:n aikana
(1840-61) helmikuun vallankumous
aiheutti 1848 levottomuuksia Berliinissä.
Vasta 1850 kuningas antoi P:lle
perustuslain. Vilhelm I (hallitsi
1861-88) alkoi vapaamielisenä hallitsijana,
mutta joutui pian kiistaan valtiopäivien
kanssa, jotka eivät myöntäneet varoja
armeijan uudistamiseen. Kuningas otti
pääministerikseen Bismarckin, joka ilman
edustajakamarin suostumusta hankki
varat mainittuun uudistukseen
päämääränään Saksan yhteyden aikaansaaminen
Preussin johdolla. V. 1864 P. yhtyi
Itävaltaan Tanskaa vastaan, joka sodassa
menetti Lauenburgin, Slesvigin ja
Holsteinin. Saaliista syntyi voittajien
kesken sota 1866. Itävallan oli Praagin
rauhassa 1866 erottava Saksan liitosta
ja suostuttava siihen, että Slesvig ja
Holstein sekä Itävaltaa sodassa
auttaneet Hannoverin kuningaskunta,
Hessen-Kasselin vaaliruhtinaskunta, Nassau
ja Frankfurt am Main liitettiin P:iin.
Mainin pohjoispuoliset valtiot yhtyivät
P:n johtamaksi Pohjois-Saksan liitoksi,
ja P. teki Etelä-Saksan valtioiden kanssa
puolustus- ja hyökkäysliiton. Sodassa
Ranskaa vastaan 1870-71 Etelä-Saksan
valtiot yhtyivät Pohjois-Saksan kera
P:n johtamaksi Saksan valtakunnaksi
(ks. Saksan-Ranskan sota 1870-71
ja Saksa), Vilhelm kruunattua
keisariksi. P:n viimeiset kuninkaat
olivat Fredrik III ja Vilhelm II.
V:een 1918, jolloin P:kin tuli tasavallaksi,
oli se verraten vanhoillisesti hallittu valtio.
Preussin kieli l. muinaispreussin
kieli, balttilainen kieli, jota puhuttiin
Itä-Preussissa ja osassa Länsi-Preussia.
Sammui 1600-luvulla.
Preussinpunainen, preussinruskea,
preussinsininen. ks. Berliininpunainen,
-ruskea, -sininen.
Preussische Jahrbücher [proissiše
jārbyhər], Berliinissä v:sta 1858
ilmestyvä politiikkaa, historiaa ja
kirjallisuutta käsittelevä kuukausijulkaisu.
Preussit, liettualaisten ja lättiläisten
kera n. s. balttilaiseen kansanryhmään
kuulunut kansa. Asui 500-luvulta lähtien
Itämeren rannalla Niemenin ja Veikselin
välisellä alueella, vrt. Preussi.
Preventiivinen (lat.), ehkäisevä.
— Preventiivisensuuri, ennakkosensuuri.
— Preventiiviset keinot, taudin
puhkeamista tai hedelmöittymisen tapahtumista
ehkäisevät keinot.
Preventsioniperiaate, oikeudenkäynnissä
noudatettu periaate, joka sisältää sen, että
sen oikeellisen tuomioistuimen, joka on alkanut
käsitellä juttua, tulee myös saattaa sen
käsittely loppuun (Oikeudenkäymiskaari 10:13).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
