Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Promulgatsioni-Pronssi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
tiedekunnan jäsen) laatii kutsukirjan.
Opintoansioiden nojalla on kahdella
kandidaatilla ja lisensiaatilla p:ssa
kunniasijat: primus ja
ultimus, joista maisterien primus
vastaa ennen vihkimisen alkamista
tehtävään maisterikysymykseen
ja tohtorien primus tohtorikysymykseen.
Vihkimistilaisuudessa maisterit saavat
laakeriseppeleen, sormuksen ja arvokirjan,
tohtorit tohtorinhatun, miekan ja arvokirjan.
50 vuotta sitten maistereiksi vihityt,
vielä elossa olevat vihitään riemumaistereiksi.
Vihkimisen kestäessä esitetään juhlakantaatti
ja jaellaan juhlaruno. Sen jälkeen siirrytään
yliopistosta p.-jumalanpalvelukseen. — P:iin
liittyvät juhlallisuudet käsittävät tav.
kolme päivää: 1:senä ovat seppeleensitojaiset;
2:sena vihkiäiset ja p.-päivälliset; 3:ntena
huvimatka ja tanssiaiset.
Helsingin Yliopistossa on p:eja ollut viime
vuosikymmeninä: 1869 (ensim. suomenk.
p.-runoelma, Oksasen), 1873, 1877, 1882,
1886 (ensim. suomenk. kutsumuskirja), 1890,
1894 (ensim. suomenk. kantaatti), 1897,
1900, 1907, 1910,1914,1919, 1923 ja 1927.
Turun yliopistoilla oli ensim. p:nsa 1927,
jolloin oli kulunut 100 v. vanhan Turun
yliopiston viimeisestä p:sta. — Uima-
ja yleisurheilussa on myös toimeenpantu p:eja.
Promulgatsioni (lat.), julkaiseminen,
erittäinkin lakien ja asetusten
saattaminen kirjalliseen muotoon sekä sen
asiakirjan allekirjoittaminen, joka sisältää
lain tai asetuksen tekstin, ynnä lain ja
asetuksen julkisaattaminen. V:n 1919
H. M:n 20 §:n mukaan laki on Presidentin
allekirjoitettava ja asianomaisen
ministerin varmennettava, jonka jälkeen
se on Valtioneuvoston julkaistava Suomen
lakikokoelmassa. — Promulgeerata,
julkaista.
Pronominit (lat.), asemot l.
asemosanat, substantiivin tai
adjektiivin laatuisia sanoja, joita käytetään
nominin (substantiivin tai adjektiivin)
asemesta. P:eja on suomessa viittä lajia.
1) Persoona-p:t ilmoittavat
määrätyn persoonan, puhujan (minä, me),
puhuteltavan (sinä, te) tai jonkun
kolmannen (hän, he). Persoona-p:ihin
luetaan myös refleksiivipronomini
(itsekohtainen asemo) itseni j. n. e.,
joka oblikvisijoissa adverbiaalina ja
objektina viittaa saman lauseen subjektiin
(esim. älä kehu itseäsi!), sekä
vuorovaikutusta ilmoittava resiprookkipronomini
l. keskinäisasemo (esim. rakastakaa toisianne
l. toinen toistanne).
2) Demonstratiivi-p:t (osoittavaiset)
ovat tämä, tuo, se.
3) Interrogatiivi-p:eja (kysyväisiä)
ovat kuka, ken, mikä, kumpi, kumpainen.
4) Relatiivi-p:t (takakohtaiset) viittaavat
johonkin lauseyhdistyksen toisen lauseen
sanaan (joskus kokonaiseen lauseeseen)
aloittaen samalla sivulauseen (esim.
Sano sinä, joka tiedät!).
5) Indefiniitti-p:t (epämääräiset) ovat
a) relatiivi- ja interrogatiivi-p:ista
muodostuneita (esim. joku, jompikumpi, jokin,
mikään, jokainen), b) indefiniittisesti
käytettyjä interrogatiivi- ja relatiivi-p:eja
(esim. kuka antaa kyynärän, kuka
kaksi), c) indefiniittisiä adjektiiveja (esim.
eräs, kaikki, molemmat, muu, koko, sama).
Prononseerata (ransk.), lausua selvästi.
Pronssi, kuparilejeeraus, jossa
kuparin ohella on vaihteleva määrä tinaa,
joskus myös pieniä määriä lyijyä,
antimonia, sinkkiä y. m. Kovempaa kuin
kupari, soi kauniimmin, on helpommin
kiilloitettavissa ja sulatettuna herkästi
juoksevaa, valettavaa. Tykki-p.
(90 % Cu + 10 % Sn) on kovaa ja sitkeää,
kello-p. (80 % Cu, loput pääasiassa
tinaa, joskus osaksi lyijyä) on kovaa ja
soivaa sekä kestää lyöntiä ja kulutusta,
peili-p:ia (65 % Cu, loput tinaa
ynnä hiven lyijyä tai antimonia) on helppo
kiilloittaa; sitä käytetään optillisiin
kojeisiin, taide-p. (80-90 %
Cu + 1-10 % Zn + 3-8 % Sn) on valettavaa ja
helposti patinoitavaa. Kone-p:t
sisältävät useimmiten hiukan lyijyä, mikä
lisää valettavuutta ja vähentää kovuutta.
Pumppujen mäntiin, venttiileihin ja
laivanpotkureihin käytetään hivenen fosforia
sisältävää fosfori-p:ia. Myös
aluminium-p:ia ja mangaani-p:ia
(vrt. Aluminiumlejeeraukset ja
Mangaani) käytetään koneosiin.
Sähköjohtoihin käytetään p:ia, josta prosentin
murto-osa on tinaa ja piitä (pii-p.);
tämän p:n johtokyky on melkein sama kuin
kuparin, mutta lujuus suurempi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
