Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 973-974 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Puiminen-Puku

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

olevan kiinteän sillan avulla.
Nasta-p:issa kela ja silta ovat varustetut
n. 5 cm:n pituisilla rautatapeilla eli
nastoilla, jotka irroittavat siemenet.
Varsta-p:issa kelan pinnalle on
kiinnitetty uurretut rautalistat l.
varstat ja kelan alapuolella oleva
silta on varustettu reunalleen asetetuilla
rautatangoilla, joita niinikään
sanotaan varstoiksi. Universaali- l.
yleis-p:issa kelassa on nastat ja
sillassa varstat. Yleiseen rakenteeseen
nähden on yksinkertaisia p:eitä, joissa on
vain puivat osat, ja yhdistettyjä, joissa
siementen irroittamisen ohella
suoritetaan niiden puhdistus. Puhdistajien
lukumäärän mukaan on kerran,
kahdesti j. n. e. puhdistavia p:eitä.
Yhdistetyt p:t voivat lisäksi olla varustetut
vihneenkatkojalla ja lajittelijalla.
Käyttövoiman perusteella on käsi-,
hevoskierto- ja moottori-p:eita.
— Kahdesti puhdistavassa ja lajittelevassa
p:ssa puitavat elot syötetään kelaan
(A), joka sillan (B) avulla suorittaa
puimisen. Osa irroittuneita jyviä, tähkän-
ja oljenpalasia putoo sillan läpi kelan
viettopinnalle (D^I). Muun
puintituloksen kela heittää kohlijoille
(C). Olkiseula (C^I)
kerää kohlijoilta putoavien olkien mukana


Puimakone.

mahdollisesti kulkeutuneet jyvät.
Jyvät ja oljenpalaset putoavat kohlijain
läpi suurelle viettopinnalle (D) ja
joutuvat sitten pahnaseulalle, joka kuljettaa
isommat oljen- ja tähkänpalaset koneen
eteen (D^II) ja laskevat siemenet y. m.
hienommat ainekset lävitsensä toiselle
viettopinnalle, jota pitkin valuen ne
joutuvat koneen keski- ja alaosassa olevaan
3-4 seulaa sisältävään isoon puhdistajaan
(E). Isosta lietsosta (F) tulevan
ilmavirran ja seulojen avulla erotetaan
roskat l. ruumenet siemenistä, jotka
joutuvat johtotorvea (g) myöten
nostolaitokseen, elevaattoriin (G).
Tämä kuljettaa ne koneen ylä- ja takaosaan.
Täältä jyvät voidaan laskea (torven H
kautta) joko 2-3 seulaa ja pienen lietson
käsittävään pieneen puhdistajaan (I)
tai annetaan niiden sitä ennen kulkea
vihneenkatkojan (J) kautta. Pienestä
puhdistajasta jyvät joutuvat lajittelijaan
(M), joka erottelee ne suuruuden mukaan
tav. 2-4 ryhmään, minkä jälkeen ne lopulta
joutuvat takana oleviin säkkeihin, ks.
kuvaliitettä Maanviljelys (kuva 8).
[Arola, ,,Maatalouskoneet" (1919).]

Puiminen, siementen irroittaminen
tuleentuneina korjatuista peltokasveista,
suoritetaan nyk. yhä yleisemmin
puimakoneilla, myös käytetään riihessä
puintia: parsilla kuivatuiden lyhteiden l.
sitomien latvoja lyödään seinään, jolloin
suurimmat jyvät karisevat. Tämän
jälkeen lyhteet levitetään lattialle ja
siementen irroittamiseksi niitä piestään
(puidaan) varstalla, jossa on varren
päähän kiinnitetty puunuija, pulikka.
P. voidaan suorittaa myös n. s.
kepakoilla pieksemällä nelijalkaiselle,
pyöreistä kepeistä valmistetulle lavalle l.
puintireslalle levitettyjä lyhteitä.

Puistola (ruots. Fastböle),
huvilayhdyskunta Helsingin pitäjässä,
Helsingin-Riihimäen radan varrella;
rautatiepysäkki 14 km Helsingistä.

Puke [-ū-], Eerik (k. 1437),
valtaneuvos, Korsholman linnanisäntä,
Engelbrektin pääauttajia vapausliikkeessä. P.
joutui epäsopuun Kaarle Knuutinpojan
kanssa ja nostatti kansaa tätä vastaan,
mutta joutui vangiksi ja mestattiin. —
Puke, Johan (1751-1816), ruots.
amiraali, kreivi. Johti Ruotsin laivastoa
Viipurin kujanjuoksussa 1790 ja laivaston
retkeä Länsipohjaan 1809.

Pukinmäki ks. Boxbacka.

Pukkila, kunta Uudenmaan läänissä,
Keski-Uudenmaan pohjoisosassa; 146,3
km², 2,281 as. (1926).

Puksipuu l. buksbompuu (Buxus
sempervirens), Buxaceæ-heimoon kuuluva
talvivihanta pensas, kasvaa Länsi- ja
Etelä-Euroopassa. Käytetään hautausmailla
ja pensasaidoissa. Puu on kovaa,
käytetään sorvaus- ja puuveistostöihin.

Puku. Pukujen luonne on aikojen
kuluessa vaihdellut riippuen ilmastosta,
aineellisista ja sivistyksellisistä
olosuhteista sekä keskiajan lopusta lähtien
muodin oikuista. Erikoisasemassa ovat
luonnonkansojen puvut ja kansanpuvut
(ks. t.).

Egyptiläisillä p. (I, 1-2) oli
liinaa tai puuvillaa ja miehillä
aikaisemmin vain ihonmyötäinen lantiovyö.
Myöhemmin, ylellisyyden lisäännyttyä,
otettiin käytäntöön lyhyet hameet ja
läpinäkyvästä kankaasta tehdyt levätit sekä
naisille pitkä paita ja päällysvaate,
toisinaan kirjavat liinat, jotka kiedottiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>