- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
989-990

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Punainen verilipeäsuola-Punch

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Punainen verilipeäsuola, ferrisyankalium
K3Fe(CN)6, granaatinpunaisia,
veteenliukenevia kiteitä; syntyy keltaisen
verilipeäsuolan hapettuessa. Tätä vastaavan
hapon, ferrisyaanihapoii ferrosuola on sininen
väriaine (turnbullinsininen). vrt. Keltainen
verilipeäsuola.


Punajalkahaukka (Falco vespertinus),
meillä Itä-Suomessa harvinaisena
tavattava jalohaukkalaji. Pienen poutahaukan
näköinen, selkäpuoli tumman siniharmaa,
säären höyhenet ja alaperä punaruskeat.
Syö hyönteisiä (sudenkorentoja, heinäsirkkoja),
sisiliskoja ja sammakoita; ei pikkulintuja.

Punajuurikas ks. Juurikas.

Punakaarti, työväestön muodostama
sotilaallinen vallankumousjärjestö. Ensim.
p. oli Helsingissä suurlakon aikana 1905.
Sitä johtivat Kaarlo Luoto ja myöh.
Johan Kock. Suurlakon aikana p:eja
perustettiin muihinkin kaupunkeihin ja
moniin pitäjiin, mutta ne hajoitettiin
1906, koska Helsingin p. oli sekaantunut
Viaporin kapinaan. Syksyllä 1917
perustettiin Työväen Järjestyskaartin nimellä
uudelleen p:eja, jotka ennenpitkää
vapautuivat sos.-dem. puoluejohdosta ja
aloittivat kapinan. Tämän p:n ylipäällikköinä
toimivat Ali Aaltonen, Eero Haapalainen,
Evert Eloranta ja Kullervo Manner.

Punakottarainen (Pastor roseus),
kottaraisen lähisukuinen ja kokoinen,
väriltään vaalean ruusunpunainen, pää
töyhtöineen sekä kaula, eturinta, siivet,
pyrstö ja alaperä mustat. Elää Keski- ja
Lounais-Aasiassa, josta vuosittain vaeltaa
Etelä-Venäjälle ja Balkanin niemimaalle.
Eksynyt toisinaan Suomeen. Hävittää aroilla
suurin määrin heinäsirkkoja.

Punalevät (Rhodophyceæ), monisoluisia
punaisia tai punaruskeita leviä, joiden
soluissa lehtivihreän ohella
fykoerytriini-nimistä väriainetta. Suvullinen
lisääntyminen pitkälle erikoistunut. Useimmat
kasvavat meressä, yleensä syvemmällä
kuin viher- ja ruskolevät. Meikäläiset
lajit pieniä.

Punametalli, punamessinki. ks. Messinki.

Punamulta, keltamultaa kuumentamalla
valmistettu väriaine. vrt. Okra.

Punapolte, sikaruusu (ks. t.).

Punapuu, punaisten väripuiden
(etupäässä Cæsalpinia-lajien) yhteisnimitys,
vrt. Cæsalpinia. P:ksi sanotaan
myös alhaisessa lämmössä hiillytettyä
punaruskeaksi käynyttä pyökin puuta.

Punarinta, punarinta-satakieli
(Erithacus rubecula), rastasten heimoon
kuuluva varpuslintu. Selkäpuoli ruskean-harmaa,
kurkku ja eturinta kellanpunaiset, molemmat
sukupuolet samannäköiset; pituus 14-15 cm.
Elää kuusikoissa, lehdoissa ja puistoissa.
Hyvä laulaja. Pesä maassa; munia 5-7, kiiltävät,
kellan-valkeat, punaruskeatäpläiset. Syö matoja,
toukkia, hyönteisiä, hämähäkkejä. Yleinen Etelä-
ja Keski-Suomessa, pohjoisempana harvinaisempi.

Punasipuli ks. Sipuli.

Punatauti (dysenteria), yhteisnimitys
eri suolistotaudeille, joissa ulostukset
ovat verisiä. Lauhkeissa maissa ovat
p:n aiheuttajia basillit (tav. Bacillus
dysenteriæ
). Tauti tarttuu henkilöstä
toiseen ulostusten välityksellä. Itämisaika
2-8 päivää. Oireita: ripuli, veriset ja
limaiset ulostukset, yleinen heikkous.
Tauti päättyy us. kuolemaan. —
Kuumissa maissa raivoava p., jonka oireet
ovat samantapaiset kuin edellämainitut,
on ameebairi aiheuttamaa. Se turmelee
usein maksan ja on vielä tappavampi
kuin basillien aiheuttama p. —
Nautaeläinten p:ksi l. kesätaudiksi
sanotaan yksisoluisten, punaisia verisoluja
hajoittavien pikkueliöiden (Piroplasma
bigeminum)
aiheuttamaa tarttuvaa
kuumetautia. Tartuntaa välittävät punkkilajit.
Yleisoireet ovat kuumetaudille tavalliset.
Virtsa käy jonkin päivän kuluttua
punaiseksi ja virtsaaminen tapahtuu
vaivalloisesti. Maito vähenee, saa kellertävän
näön ja kitkerän maun. Vaikeissa
tapauksissa kuolema seuraa muutaman
vuorokauden kuluttua. Hoidossa käytetään
sydämen toimintaa vahvistavia lääkkeitä,
myös suojelusrokotusta.

Punatulkku (Pyrrhula rubicilla),
17-19 cm pitkä paksu- ja lyhytnokkainen
peipposlintu. Uroksen vatsapuoli
kauniinpunainen, naaras ruskeahkonharmaa.
Asuu kesällä tiheissä havumetsissä,
syksyllä ja talvella ihmisasuntojen lähellä.
Syö siemeniä ja silmuja, kesällä myös
hyönteisiä. Pesä kuusen oksalla tai
katajapensaassa. Munia 5-6, sinivihreät,
tummatäpläiset. Ääni surunvoittoista
vihellystä, ks. liitekuvaa Lintuja, 9.

Punavarpunen (Carpodacus erythrinus),
13-14 cm:n pituinen peipposlintu.
Koiras punertava, naaras harmahtava.
Syö siemeniä ja silmuja. Kaakkois-Suomessa
yleinen, sieltä leviämässä länteen
ja pohjoiseen. Pesä pensaassa.

Puna-Venäjä, ent. ven. ruhtinaskunta,
nyk. Itä-Galitsia; liitetty Puolaan 1386.

Punch [panš]. 1. Engl. nukketeatterin
ilveilijätyyppi. — 2. Englannin huomattavin
pilalehti, per. 1841.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:35 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0545.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free