Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 993-994 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Punktaalilasit-Puola

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

elävät vanhassa juustossa, heleänpunaiset
samettipunkit (Trombidium)
juoksevat maalla, niinikään heleänpunaiset
vesipunkit (Hydrachnida)
ovat mukautuneet vesielämään. — Monet
lajit heinien ja puutarhakasvien tuholaisia
(valkotähkä-, mansikka-, päärynä-, luumu-,
viinimarja-, viiniköynnöspunkki).

Punktaalilasit ks. Silmälasit.

Punktatsioni (lat.), sopimuksen
luonnos, sopimussuunnitelma.

Punkteeraus (lat.). 1. Välimerkeillä
varustaminen, kirjoituksen varustaminen
ääntiömerkeillä. — 2. Lääket. Ruiskulla,
veitsellä t. m. s. suoritettu pisto
johonkin ruumiissa olevaan onteloon siinä
olevan nesteen poistamiseksi tai näytteen
ottamiseksi siitä. Teonsana: punkteerata.

Punnanmaa, punnan kylvöala.

Punnitus, vaakitus (ks. t.).

Punssaus, pakotustaltalla l.
punsselilla suoritettu metallin pakotustyö.
— Punsseli, kuosirauta,
pakotustyössä käytetty talttamainen työkalu.

Punssi (engl.), aarakista tai
rommista, spriistä, vedestä, sokerista
y. m. valmistettu juoma.

Punta (engl. pound sterling), engl.
rahayksikkö = 20 shillingiä, = 193 nykyistä
Smk. Lyhennysmerkki £. Käytännössä
Iso-Britanniassa ja suurimmassa osassa
britt. maailmanvaltaa (ei Kanadassa)
sekä Egyptissä ja Turkissa.

Punta, viljannutta keskiajalla ja
uudenajan alkupuolella Ruotsi-Suomessa;
vastasi Ruotsissa 8 ja Suomessa tav. 6
pannia (ks. t.). Maatilan suuruutta
ilmoitettiin tähän aikaan kylvömäärän mukaan
myöskin puntaluvuissa.

Punta Arenas [-rē’-]. 1. Satamakaup.
Etelä-Chilessä, Magalhãesin salmen rannalla,
Villan- ja lihanvientiä. 20,000 as.
— 2. Satamakaup. Costa Ricassa,
Tyynenmeren rannalla. 5,000 as.

Puntalästi, keskiajalla ja uudenajan
alussa Suomessa käytetty viljanmitta,
12 puntaa eli 48 (Itä-Suomessa 36) tynnyriä.

Puntari, pikavaaka, jossa liikuteltava
tukipiste ripustimineen ja kiinteä
vastapaino (ponsi) sekä koukku punnittavan
esineen ripustamiseen (suom. p.) tai
kiinteä koukku ja tukipiste mutta asteikolla
liikuteltava vastapaino (esim. roomal. p.).

Puntarpää ks. Alopekuuri.

Puodinkylä (ruots. Botby), maatila
Helsinginpitäjässä, 10 km Helsingin
kaupungista koilliseen; sen alueella
Marjaniemen huvilayhdyskunta. P. on
v:sta 1917 taajaväkinen yhdyskunta.

Puola (puol. Rzeczpospolita Polska),
tasavalta Keski-Euroopassa, Latvian ja Liettuan
eteläpuolella. 388,328 km², n. 29 milj. as.
Vain luoteiskolkassa kapea maakaistale, n. s. Puolan
käytävä, ulottuu Itämeren rantaan saakka.


Vaakuna.

— Keski-P. on hedelmällistä alankoa, P:n pohjoisosassa
kulkee Baltian järviselänne, eteläosa on enimmäkseen
250-300 m korkeata ylätasankoa, ja uloinna etelässä ovat
Karpaattien pohjoiset rinteet; idässä ovat nykyisin
havumetsien peitossa olevat Rokitnon (Pinskin) suomaat.
Kaakkoisosassa on aroja, jotka nykyisin ovat suurelta
osaltaan viljeltyjä. P:n pää joki on Veiksel, muita
jokia Warthe, Njemen, Pripet ja Pruth. — Ilmasto on
Länsi-Euroopan meri- ja Itä-Euroopan manner-ilmaston
välimuoto. Varsovassa on vuoden keskilämpö +7,7°,
tammikuun —4,5° ja heinäkuun +18,8°; vuotuinen
sademäärä on keskimäärin 585 mm. Joet ovat jäässä
n. 3 kk. vuodessa. — Väestöstä on 69 % puolalaisia
— puolalaiset ovat länsislaaveja; heitä asuu paitsi
P:ssa myös P:n rajalla olevissa säkä. maakunnissa —,
14 % ukrainalaisia (kaakossa), 8 % juutalaisia
(kaupungeissa), 4 % valkovenäläisiä (koillisessa), 4 %
saksalaisia (lännessä). N. 70 % väestöstä asuu maaseudulla.
— Elinkeinot. Pääelinkeino on maanviljelys (perunoita,
ruista, kauraa, sokerijuurikasta). Karjanhoito on
kehittymätöntä, metsänhoito tuottavaa. Eteläosissa on
arvokkaita mineraalialueita (Dabrowan ympäristöstä
kivihiiltä, Galitsiasta paloöljyä, Wieliczkasta
ja Bochniasta vuorisuolaa, Kaliszista kalisuoloja).
Teollisuus kehittynyttä, suuria teollisuuskeskuksia ovat
Varsova, Lodz, Krakova ja Dabrowa. Tärkeimmät
teollisuudenhaarat ovat puuvilla-, villa-, metalli-,
kemiallinen ja sokeriteoll. Kauppa on suureksi osaksi
juutalaisten käsissä. Tärkeimmät vientitavarat:
puutavarat, eläimistä saadut ravintoaineet, kivihiili
ja koksi, vilja, sokeri, sinkki, paloöljy; tuontitavarat:
koneet, puuvilla, vilja, siirtomaantavarat. Rautateitä
n. 19,500 km. Raha 1 zloty = 100 grosz’ia.
— Uskonto ja sivistysolot. Valtiokirkkoa ei ole,
64 % room.-kat., 11 % room.-kat. kirkkoon liittyneitä
kreik.-katolisia (unieerattuja), 11 % oikeaoppisia
kreik.-kat., 10 % mooseksenuskolaisia, 4 % protestantteja.
— Valtion yliopistoja on 5. — Valtiomuoto ja hallitus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>