Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Puolanka-Puolan taide
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
kapina, Sen johdosta P:n kuningaskunnan 1815
julkaistu valtiosääntö lakkautettiin. V. 1863
puhkesi uusi kapina, jonka jälkeen P. menetti
itsehallintonsa rippeetkin. Häikäilemätön
venäläistyttämistyö pantiin käyntiin. Vastaavasti
Preussi, vars. 1870-luvulta, alkoi
saksalaistuttaa puol. maakuntiaan, mutta
kohotti niitä taloudellisesti. Edullisin oli
puolalaisten asema Itävallassa.
Maailmansodassa keskusvaltojen
valloitettua melkein koko Venäjän P:n
Venäjä elok. 1915 julisti P:n
itsenäiseksi. Samoin tekivät keskusvallat
marrask. 1916; P. tulisi olemaan Saksan
ja Itävallan liitossa eikä siihen kuuluisi
kuin enin osa Venäjän P:aa. Venäjän
vallankumouksen jälkeen Venäjä ja
ympärysvallat tunnustivat P:n
itsenäisyyden, joskin edellyttivät
Puolan-Venäjän sotilaallista liittoa.
Mieliala P:ssa kääntyi saksalaisvastaiseksi,
ja keskusvaltojen tappion jälkeen P:n
valtakunta ent, hist. rajoineen julistettiin
perustetuksi. Versailles’n rauhassa P. lisäksi sai
suurimman osan Posenia ja osan Länsi-Preussia
(vrt. Danzig) sekä Itävallan
puol. alueet. Ylä-Šleesiasta (ks. t.) P.
sai 1921 kansanäänestyksen tapahduttua
suuremman osan sekä 1920 Teschenin
kaupungin, jota Tšekko-Slovakia oli
itselleen vaatinut. V. 1920
Neuvosto-Venäjää vastaan käydyn sodan jälkeen
P:n itäraja Elian rauhassa 1921
vahvistettiin nykyiseksi. P. on pyrkinyt
uudistamaan ent. unionin Liettuan kanssa,
joka sitä vastustaa; Vilnon (ks. t.) alueen
valtaus 1920 on aiheuttanut vielä
jatkuvan selkkauksen. Puolueriidat ovat
häirinneet uuden valtion sisäistä rauhaa. V. 1926
Pilsudski (ks. t.) pani toimeen
sotilaskaappauksen saavuttaen johtavan
aseman. [Lehtonen, „Der Untergang Polens"
(1904); Dmowski, ,,Puolan kysymys"
(1913); Palola, „Vapaa Puola" (1922);
Karski, „Puola ennen ja nyt" (1926).]
Puolanka, kunta Oulun läänissä,
Pohjois-Pohjanmaalla, Oulujärven
pohjoispuolella; 2,462,5 km2,
6,037 as. (1926). Kaoliinilöytöjä.
Puolan kieli ja kirjallisuus. P. kieli
kuuluu slaav. kielten länsislaav.
ryhmään. Kirjallisuus oli keskiajalla
enimmäkseen latinankielistä. Humanismin ja
protestanttisuuden vaikutuksesta
1500-luvulla se tulee pääasiassa
puolankieliseksi. Puolankielisen proosan
perustaa R. z Naglowic (1505-69)
ja runotyylin Kochanowski.
Vastauskonpuhdistuksen mukana seuraa (v:sta 1625)
herpautuminen vuosisadaksi, kunnes Puolan
jakojen edellä ja aikana taasen on
nousuaika. Tämän ransk.-klassillisen
kauden keskeinen kirjailija oli
Krasicki. 1820-luvulla romantiikka
aiheuttaa uuden nousun. Sen pääedustajat
ovat Mickiewicz, Slowacki, Krasinski
ja Goszczynski. Hist. romaaneja
kirjoittivat H. Rzevuski (1791-1866)
ja Kraszewski. Romantiikan ajanjakso
loppui v:n 1863 kapinaan; realismi astuu
sijaan. Eniten on romaanikirjailijoita,
kuten Eliza Orzeszko, Sienkiewicz
ja Prus. Uusromantiikan, Nuoren Puolan,
johtavat kirjailijat ovat St. Przybyszewski
(s. 1868), St. Wyspianski (s. 1869),
lyyrikot Kasprowicz ja L. Staff
(s. 1878). Uuden Puolan suurimmat kirjailijat
ovat Zeromski ja Reymont.
[Silvanto, „Nuori Puola" (1916).]
Puolan käytävä ks. Puola.
Puolan perintösota (1733-38),
kuningas August II:n kuoltua syttynyt sota,
jossa Ranska ja Espanja koettivat
asettaa Stanislaus Leszczynski’n, Itävalta ja
Venäjä Saksin vaaliruhtinaan August
III:n Puolan valtaistuimelle. V. 1735
tehtiin Wienissä alustava rauha, joka
vahvistettiin 1738. August tunnustettiin
Puolan kuninkaaksi, Stanislaus
Leszczynski sai Lothringenin, joka hänen
kuoltuaan oli joutuva Ranskalle,
Lothringenin herttua Frans. Stefan
tunnustettiin Toscanan perijäksi, Itävalta
luovutti Napoli’n ja Sisilian esp. prinssille
Don Carlokselle saaden sijaan Parman.
Puolan taide ei ole erikoisemmin
omaperäistä, vaan it., saks. ja ven. taiteen
vaikutuksen alaista. Huomattavia
rakennuksia ovat Krakovan goottilainen
basilika (aloitettu 1320), niinikään
goottilainen Mariankirkko, saman kaupungin
tuomiokirkon Sigismundin l. Jagellon
kappeli, jonka firenzeläinen Bartholomeo
Berecci aloitti 1519 ja jota on sanottu
renessanssin huomattavimmaksi
 |
Chelmonski: Härillä kyntäjä. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
