Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1015-1016 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Puuaine-Puukko

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

muodostuvat vuosilustot, joiden luvusta
voi laskea p:n iän ja leveydestä havaita eri vuosien
edullisuuden p:n paksuuskasvulle. — Kem.-fys. P.
sisältää pääasiassa selluloosaa [(C₆H₁₀O₅)n]


Aropaatsaman puun
poikkileikkaus vuosiluston
rajan (g) kohdalta.
Alaosassa ahdasputkiloista
kesäpuuta, yläosassa
seuraavan vuoden
kevätpuuta. p putkilolta.

Ja kokoomukseltaan tarkemmin tuntematonta
selluloosaakin hiilirikkaampaa ligniiniä, sekä vettä.
Lisäksi on solujen sisässä eri puulajeilla eri
määrin valkuaisaineita, tärkkelystä, dekstriiniä,
sokeria, parkkihappoa, väriaineita, hartseja,
haihtuvia öljyjä, kivennäissuoloja y. m. Kuivasta p:sta
on 47-62 % selluloosaa, 38-53 % ligniiniä.
Vedenpitoisuus juuri kaadetussa p:ssa voi olla
lähes 60 %, ilmakuivassa 20 %. Tuhka-aineenpitoisuus
on 0,3-1,0 %, typenpitoisuus harvoin
yli 0,5 %. — P:n ominaispaino vaihtelee,
kuten alla olevasta taulukosta näkyy:

Puulaji	Ominaispaino
	tuoreena	ilmakuivana
Tammi . . .	1,07	0,74—0,80
Koivu . . .	0,80—1,09	0,51—0,77
Haapa . . .	0,80	0,45—0,50
Mänty . . .	0,80	0,52—0,54
Kuusi . . .	0,80	0,45—0,48

P:n kovuus on yleensä sitä suurempi,
kuta suurempi ominaispaino. P:n
halkoisuus on suurempi suorasyisillä
p.-lajeilla kuin kierteissyisillä. Kimmoisuus,
taivutuslujuus ja ilman- ja vedenkestävyys
vaihtelevat suuresti. P:n lämpötehosta
ks. Polttoaineet.

Puuaine, ligniini, todennäköisesti
selluloosan oksyderivaatti, jota on niini-
ja puusolujen seinämissä. P. poistetaan
kemiallisin keinoin hienoa paperia valmistettaessa.

Puuetikka, puuta kuivatislattaessa
saatu hapan neste, etikkahapon (6 %),
fenolien (6 %), metyylialkoholin (1 %)
y. m. vesiliuos. — Puuhappo, raaka
puuetikka.

Puuhiili, sydet, pajoissa,
masuuneissa y. m. polttoaineena käytetty,
miiluissa tai hiillytysuuneissa hiillytetty
puu. Pihkaisista puista saadaan kiiltävää
ja tiivistä p:ta, pihkattomista himmeätä
ja huokoista. vrt. Miilu,

Puuhiomo, tehdas, joka valmistaa
puumassaa. Puupölkyt joutuvat kuorittuina
hiomakoneessa (ks. Puunhiomakone)
kylki edellä hiekkakivitahkoa vastaan,
joka ne hioo kuiduiksi. Vesisuihku huuhtoo
nämä mukaansa. Puumassavelli joutuu sitten
kokouskoneeseen, jossa massa tarttuu
pyörivään metalliverkkolieriöön, siitä
huopaan ja kulkeutuu tämän mukana
puristusvalssien väliin. Täällä se tarttuu
ylempään valssiin kerääntyen paksuksi
kerrokseksi, joka aukileikattuna muodostaa
arkin. ks. kuvaliitettä Paperinvalmistus.

Puujauhot, kuivatuista sahajauhoista
tavallisten myllynkivien tapaisilla kivillä
jauhettu hieno jauho, jota käytetään
linoleumimattojen, massalattioiden,
vähäkankaan, gramofonilevyjen,
räjähdysaineiden y. m. valmistukseen.
Puujauhomylly on meillä Lahdessa.

Puukaasu, puusta valmistettu
valaistukseen ja keittoon käytetty kaasu,
vrt. Valokaasu.

Puukasvitiede, dendrologia (ks. t.).

Puukenholtsi, pokholtsi (ks. t.).

Puuki (ruots.), keulapullea,
aluksen keularungon ulkopuoliset pulleat
kyljet, jotka ulottuvat keulavantaasta
suoraan kylkeen asti keulamaston vaiheille.

Puukiipijä (Certhia familiaris),
tiaisille lähisukuinen, 13-14 cm pitkä
varpuslintu. Selkäpuoli harmaankellanruskea,
valkotäpläinen, vatsapuoli valkoinen;
nokka hoikka, kaareva, pyrstö tankea.
Kiipeilee pitkin puunrunkoja pieniä hyönteisiä
kaarnan raoista pyydystellen. Pesä puun ja
kuoren välisessä halkeamassa. Etelä- ja
Keski-Suomessa joks. yleinen.


Puukiipijä.

Puukko, teräväkärkinen, suhteellisesti
kapea- ja paksuhamarainen veitsi. Vars. työ- ja
talous-p:ja valmistavat Fiskarin ja Sorsakosken
tehtaat, pito-p:jen valmistus on kehittynyt
eritoten Kauhavalla voimaperäiseksi kotiteollisuudeksi.

Puukko, Antti Filemon (s. 1875),
jumaluusoppinut, Helsingin Yliopiston
V:n T:n eksegetiikan prof. v:sta 1927.
Julk. saksank. tutkimuksia Deuteronomionista
sekä „Israelin profeettain sosiaaliset mielipiteet".

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>