- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1029-1030

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Puuvanuke-Puuvillapensaat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Puuvanuke. 1. Mekaaninen p. eli
puumassa on puuta hiomalla saatua
kuituainetta. Raaka-aineena käytetään
etupäässä kuusta, myös haapaa ja
mäntyä. Hiominen tapahtuu hiomakoneessa
(ks. Puunhiomakone). Jos
hiottaessa lasketaan niukasti huuhtomavettä,
saadaan kuumana hiottua massaa,
joka ominaisuuksiltaan eroaa runsaalla
vesimäärällä valmistetusta kylmänä
hiotusta
massasta. Jos hiomapölkyt
höyrytetään 4 ilmakehän paineessa 10-12
tuntia, niin puu tulee ruskeaksi ja sen
kuidut sitkeämmiksi, saadaan n. s. ruskeata
massaa, joka on lujempaa ja jota
käytetään sellaisenaan ruskeiden
käärepaperien ja pahvin valmistukseen.
— 2. Kemiallinen p. l. puuselluloosa
valmistetaan liuottamalla puusta ligniini-,
hartsi-, kumi-, sokeri- y. m. aineet pois.
Natroni- l. soodamenettelyssä.
joka on häviämässä käytännöstä, käytetään
liuottimena natriumhydroksidia tai soodaa
tai molempia. Sulfiittimenettelyssä
käytetään raaka-aineena pääasiallisesti
kuusipuuta. Kuoritut puut pirstotaan lastuiksi,
jotka keitetään happamessa kalsiumsulfiittiliuoksessa.
Sulfaattimenettelyssä käytetään
keittolipeää, joka sisältää natronlipeää,
natriumsulfidia ja natriumsulfaattia.
Raaka-aineena ovat kuusi, mänty, myös
sahanjätteet. — Eri menetelmin saatu
selluloosa pestään, lajitellaan, kuivataan
ja leikataan arkeiksi. — Sulfiittiselluloosa
on valkoista ja sitä käytetään vahvempien
paperien valmistukseen, natroni- ja
sulfaattiselluloosaa täytyy valkaista, jos
siitä valmistetaan valkoista paperia. ks.
kuvaliitettä Paperinvalmistus.

Puuveistos ks. Puunleikkaus.

Puuvilla l. pumpuli, viljeltyjen
puuvillapensaiden siemenkarvat. Nämä ovat
melkein puhdasta selluloosaa, 1-4 cm
pitkiä, 1-soluisia, kuivuneina ilmaa
sisältäviä ja sen vuoksi tav. valkoisia.

Puuvillakankaat jaetaan sidoksen
mukaan seuraavasti: 1) kaksivartiset
p.: karttuunit, kalikoot, šifongit ja
perkalit, skotlanninbatistit ja musliinit,
molinot sekä tylli ja harsokankaat;
2) toimikkaat: tvillit, moleskin,
molton, nankinit, barchent j. n. e.;
3) pomsikankaat: m. m. satiinit;
4) sidoskuviolliset: m. m. ripsit,
pikeet, puuvilladamasti, ontelokankaat,
vakosidoksiset (cord-) p. P:ta ovat vielä
puuvillasametit (manchester). Värjäyksen
ja viimeistelyn kautta saadaan ginghamit,
flanellit, printersit y. m.

Puuvillakärsäkäs (Anthonomus
grandis),
puuvillanviljelyksen vaarallinen
tuhohyönteinen (kovakuoriainen). Naaras
laskee munansa kukkasilmuun tai siemenkotaan,
niistä kehittyvät toukat turmelevat kukan
tai siemenkarvat. Pohjois-Amerikassa.

Puuvillapensaat (Gossypium)
kuuluvat malvakasveihin, us. lajeja viljellään.
Ne ovat 0,5-1,5 m korkeita monivuotisia ruohoja

illustration placeholder

Puuvillapensas. Kukkiva
oksa ja avautuva kota.

tai pensaita, joilla sormiliuskaiset lehdet
ja suuret, keltaiset tai punaiset kukat.
Hedelmä n. 3 cm pitkä kota, jossa lukuisia
tiheiden karvojen peittämiä siemeniä. Tärkeimmät
lajit ovat länsi-int. pensasmainen
G. barbadense ja Etelä- ja Itä-Aasiassa
ammoisista ajoista viljelty ruohomainen
G. herbaceum. Puuvillan viljelystä voi
harjoittaa 40°:n pohj. lev. ja 40°:n et. lev.
välisellä alueella, mutta menestyksellä sitä
suuremmassa määrässä harjoitetaan vain
n. 35°:n pohj. ja et. lev. välisellä
alueella. Sen menestymisen edellytyksiä
ovat kohtalainen kosteus ja tasainen,
korkea lämpötila kasvuaikana, mutta
poutasää hedelmien kypsyessä. Kylvö,

illustration placeholder

Puuvillan tuotanto 1922—23 tuhansissa
tonneissa: Yhdysvallat 2,116, Britt. Intia 921, Egypti
302, muut maat 257.

suoritetaan us. koneella: 18-20 kg siemeniä
haria kohti. 3-4 viikon kuluttua ovat
taimet 10-12 cm korkeat, ja silloin ne
harvennetaan niin, että ovat n. 45 cm:n
päässä toisistaan. Kun kodat ovat
kypsyneet, pursuu puuvilla ulos kodan raoista.
Puuvillan korjuu toimitetaan tav. käsin,
Texasissa heinäkuussa, Pohjois-Carolinassa
lokakuussa, Egyptissä syys-marraskuussa,
Kiinassa lokakuussa, tropiikeissa
loka- ja huhtikuussa (joulukuun sateet
kun siellä aiheuttavat toisen kukkimisen).
Sato vaihtelee, hyvänä tuloksena on
pidettävä, jos saadaan 1 tonni siemeniä
1.300 kg raakapuuvillaa ha:lta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:11 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0569.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free