Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1035-1036 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pyhäinjäännöslipas-Pyhäjärvi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Pyhäinjäännöslipas, kat. pyhäinjäännösten
säiliö, tav. alttarilla tai sen yläpuolella,
takana tai erikoisessa aarrekammiossa. P:t olivat
us. loisteliaita ja arvokkaita taide-esineitä.


Ursulan pyhäinjäännösarkku.
(Maalaukset Memlingin.)

Pyhäinkuvat, maalatut tai muovaillut kat.
pyhimyksiä esittävät kuvat, myös muut vihityt
kuvat, joille osoitetaan kunnioitusta.

Pyhäinmiesten päivä, kirkollinen
juhlapäivä kaikkien pyhimysten ja
marttyyrien muistoksi. Kreik.-kat. kirkko
viettää sitä helluntain jälkeisenä
sunnuntaina, room.-kat. marrask. 1 p:nä,
Suomen kirkko sam. p. tai, jos se on arki,
seur. sunnuntaina.

Pyhäinpalvelus, jo 100-luvulta lähtien
kristillisessä kirkossa esiintyvä tapa
osoittaa marttyyreille, suurille
kirkonopettajille y. m. erikoisen hurskasta ja
nuhteetonta elämää viettäneille erityistä
kunnioitusta. Pyhimysten lukumäärä
kasvoi nopeasti, sillä heidän palvelemisensa
vastasi pakanallisia sankareita palvelleen
ja taikaesineitä käyttäneen kansan
tarpeita. Kullakin paikkakunnalla oli lopulta
oma paikallispyhimyksensä; lapset saivat
nimensä pyhimysten mukaan, joten
nimipäivän viettäminen oli oikeastaan
suojeluspyhimyksen kunnioittamista. Paitsi
Neitsyt Mariaa, jonka puoleen voitiin
kääntyä kaikissa asioissa, oli pyhimyksiä,
jotka auttoivat jossakin erikoisessa
tarpeessa (silmätaudissa, merihädässä) tai
jotka olivat jonkun ammattiluokan
nimikkopyhimyksiä. Alk. oli piispoilla
oikeus korottaa henkilöitä pyhimyksiksi,
mutta v:sta 1170 se on paavin yksinoikeutena.

Pyhä istuin, paavinistuin.
— Pyhä isä, paavin kunnianimi.

Pyhäjoki, Pohjanmaan valtajokia,
Kalajoesta pohjoiseen. Alkaa
Pyhäjärvestä, laskee Pohjanlahteen 2:lla
suuhaaralla Pyhäjoen kirkonkylän eteläpuolitse.
Lukuisia koskia. Pituus 166 km.
Lisäjokia Kärsämänjoki ja Piipsanjoki.

Pyhäjoki, kunta Oulun läänissä,
Keski-Pohjanmaalla, Pyhäjoen alajuoksun
varrella; 510,9 km², 5,459 as. (1926).
Yppärin ja Viirteen taistelupaikat v:lta 1808.

Pyhäjoki, muinainen kuninkaankartano
Perniössä, kuulunut Naantalin luostarille
1441 — n. 1556.

Pyhäjärven rata, yksityinen
kapearaiteinen rautatie Hyvinkään asemalta
Pyhäjärven (U. l.) Karkkilan (Högforsin)
tehtaalle. Pituus 45 km, raideleveys
0,75 m. Rakennettu 1908-11.

Pyhäjärvi, useiden Suomen järvien
nimi. Niistä mainittavimmat: 1.
Uudenmaan läänissä, Kymijoessa, Iitin ja
Jaalan pitäjissä oleva 15 km pitkä, 5 km
leveä järvi, jossa Mäntyharjun reitti
yhtyy Kymijokeen. — 2. Uudenmaan
läänissä Artjärven ja Lappträskin pitäjissä
oleva 8 km pitkä, 3 km leveä järvi, josta
Koskenkylänjoki (ks. t.) alkaa.
— 3. Turun ja Porin läänissä (suurin osa
Säkylän pitäjässä), 26 km pitkä, 9 km
leveä, laskee Euranjokea myöten
Rauman-mereen. — 4. Hämeen läänissä,
Kokemäenjoen vesistön keskusjärvi. Suurin
pituus 15 km, suurin leveys 3 km. —
5. Hämeen läänissä, Loimijoen latvoilla,
7 km pitkä, n. 5 km leveä. — 6.
Viipurin läänissä, Karjalan kannaksen
kaakkoisosassa, Pyhäjärven pitäjässä.
Laskee Kiimajärven kautta Vuoksen
pohjoiseen haaraan. — 7. Viipurin ja
Kuopion läänien rajalla, Uukuniemen,
Kesälahden ja Kiteen pitäjissä, laskee
Oriveteen kahta tietä, pääväylä Puhoksen
kautta; 45 km pitkä. — 8. Vaasan
läänissä, Saarijärven reitissä, 18 km pitkä,
6 km leveä. — 9. Oulun läänissä,
Pyhäjärven pitäjässä, Pyhäjoen latvajärvi,
pituus 25 km. — 10. Oulun läänissä,
Sodankylässä, Pyhätunturin pohjoispuolella,
Kemijoen vesistössä, 3 km pitkä. —
11. Oulun läänissä, Inarissa, Vaskojoen
vesistössä, 4 km pitkä.

Pyhäjärvi, kunta Uudenmaan läänissä,
Uudenmaan luoteiskulmassa; 237,2 km²,
5,221 as. (1926). Karkkilan (Högforsin)
ruukki. Yhteiskoulu. — Pyhäjärvi,
kunta Viipurin läänissä, Karjalan
kannaksella, Laatokan rannalla; 521,6 km²,
8,475 as. Konevitsan luostari. Konnitsan
maamieskoulu. Touvilan y. m. ent.
lahjoitusmaatilat. — Pyhäjärvi, kunta
Oulun läänissä, Keski-Pohjanmaalla, Kuopion
läänin rajalla; 1,341 km², 7,663 as
(1926). — Pyhäjärvi, kunta
Aunuksessa, Petroskoista länteen.

Pyhäjärvi, rautatieasema
Hiitolan-Raudun radalla, Pyhäjärven
(V. l.) kunnassa, 58 km Hiitolasta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>