- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1047-1048

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pyton-Pyörrepatsas

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Pyton, kreik. tarustossa Delfoin
läheisyydessä oleileva louhikäärme, jonka
Apollon surmasi.

Pytonit, aas. jättiläiskäärmeitä (ks. t.).

Pyy, metsäpyy (Tetrastes bonasia),
metsäkanan heimoon kuuluva kanalintu,
37-41 cm pitkä. Varpaat ja nilkan
alaosa höyhenettömät. Väritys ks.
liitekuvaa Lintuja, Yksiavioinen. Syö
marjoja, siemeniä, kesällä myös hyönteisiä,
matoja, y. m. Asuu kesäisin sekametsissä
ja koivikoissa, talvisin havumetsissä;
oleskelee kesäisin etupäässä maassa,
talvisin puissa. Pesänä maassa oleva
syvennys, munia 8-12, kellanpunervia,
ruskeatäpläisiä. Yleinen muualla maassamme
paitsi Ahvenanmaalla ja Lapissa.
Arvokasta metsänriistaa. Rauhoitettu meillä
maaliskuun 1 p:stä lokak. 1 p:ään.

Pyygatti (ruots.), reikä tai torvi, joka
aluksen laidan lävitse johtaa kannelle
tulleen veden pois.

Pyykitys. P:ksi sanotaan rajankäynneissä
ja maanjaoissa rajalinjojen ja
päätepisteiden varustamista erityisillä
kivisillä merkeillä, pyykeillä.
Tavallisesti laatii maanmittari samalla n. s.
pyykkiselityksen, jossa mainitaan
pyykkien numerot, nimet, laadut, välimatkat
toisistaan ja mitä tiloja pyykit erottavat.

Pyynikki, luonnonihana harju
Tampereen laidalla, n. 170 m yli merenp.
Näkötorni. N. s. Termopyleen kalliosola,
joka ehkä ennen on yhdistänyt toisiinsa
Näsijärven ja Pyhäjärven.

Pyällyskehrä, moletti, pieni,
varteen sovitettu teräspyörä, kehässä
uurteita tai kuvioita, jolla työkappaleeseen
painetaan sorvissa kuviollinen tai karhea
pinta, esim. pyällys asetteluruuvien päähän.

Pyökki (Fagus silvatica), jopa 30 m
korkea, tammen sukuinen lehtipuu, joka
kasvaa metsiä muodostavana suurimmassa osassa
Eurooppaa, pohjoisessa Etelä-Ruotsiin asti.
Lehdet puikeansoikeita, ehytlaitaisia,
kiiltävänkaljuja, kuori sileä, harmaanvalkoinen.
Piikkinen kehto ympäröi kahta n. 1,5 cm
pitkää pähkinää. Puuta käytetään paljon
puuteollisuuteen. Punalehtistä muunnosta,
veri-p:iä, viljellään koristepuuna.
— vrt. Avenpyökki.

illustration placeholder

Pyökin kukkiva oksa
(1) ja pähkinät
kehdossaan (2).

Pyöreän pöydän ritarit ks. Artur.

Pyöreä torni, Pässinlinna,
Viipurin kaupunginmuuriin aikoinaan
kuulunut sarvivarustus, nyk. Kauppatorilla,
rak. 1547-50. V. 1923 tapahtuneitten
korjausten jälkeen sisustettu kahvilaksi
y. m. ks. kuvaliitettä Viipuri.

Pyörimistauti, pyörätauti (ks. t.).

Pyörivä peili, koje, jota käytetään
hyvin nopeasti tapahtuvan liikkeen,
etenkin värähdysliikkeen tutkimiseen. Jos
tutkittava värähtely on valoilmiön
seuraama (kuten sähköpurkaukset), niin
sen valosäteiden annetaan heijastua
nopeasti pyörivästä peilisärmiöstä
varjostimelle tai valonaralle paperille, jolloin
valoilmiön eri vaiheet projisioituvat eri
kohdille varjostinta, „nauhaksi"
kehittyneinä, riippuen peilin pyörimisestä
aiheutuvasta valosäteen tulokulman
muuttumisesta. Jos värähtelevä esine ei itse
valaise, niin siihen voidaan esim.
kiinnittää peili, johon tähdätty valosäde saa
heijastua p:ään p:iin.

illustration placeholder

Värähtelevän liekin kuva pyörivän peilin
kehittämänä.

Pyöriäinen l. merisika (Phocæna
communis),
1,5-2 m pitkä hammasvalas;
selkäpuolelta musta, alta valkoinen, selässä matala
evä. Euroopan rannoilla Pohjois-Jäämerestä
Välimereen saakka, kesäisin myös Itämeressä,
Suomenlahdessa ja Pohjanlahdessa. Syö kaloja.

illustration placeholder

Pyöriäisiä.

Pyörre, nesteen tai kaasun
kierukkamainen liike, jollaisia ovat esim.
häränsilmät virrassa. P.-liikkeen teorian ovat
laatineet Helmholtz ja W. Thomson, vrt.
Pilvenpyörre ja Myrsky.

Pyörrepatsas, pilvenpatsas.
ks. Pilvenpyörre.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0578.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free