Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1055-1056 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pälkäne-Pääaihe

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Pälkäne, kunta Hämeen läänissä,
Hämeessä, Tampereelta kaakkoon; 237,4 km²,
4,586 as. (1926). Kostianvirran
taistelupaikka, jossa muistomerkki.
Kasvinviljelyskoeasema. Us. kartanoita.
Harmaakivikirkon (1400-luvulta) rauniot, ks.
kuvaliitettä Häme, 1.

Pälkänevesi, n. 10 km pitkä järvi
Pälkäneen pitäjässä, laskee Kostianvirtaa
myöten Mallasveteen.

Pälli. 1. Oulujoen koski.
— 2. Saimaan kanavan sulku.

Pällilä, hovitila ja lahjoitusmaa
Muolaan pitäjässä, valtion lunastama 1872.

Pälsi, Sakari (s. 1882),
muinaistutkija, kirjailija, Kansallismuseon
amanuenssi v:sta 1920. Julk. kivikautta
koskevia tutkimuksia sekä „Mongolian
matkalta", ,,Pohjankävijän päiväkirjasta",
„Arktisia kuvia", „Vanhaa ja katoavaa",
„Tukkimetsistä ja uittopuroilta",
,,Suomenlahden jäiltä" y. m.

Pännäinen (ruots. Bennäs),
rautatieasema Seinäjoen-Kokkolan rataosalla,
Pietarsaaren maalaiskunnassa, 33 km
Kokkolasta. Haararata Pietarsaareen.
Teollisuuslaitoksia.

Päreet, säleet (laths), ohkaisia
sälöjä; käytetään kattamiseen, reenpohjiksi,
korien aineksena, seinien, kattojen y. m.
rappauksen sitomiseen.

Pärehöylä, käsi- tai konevoimalla
toimiva höylä, jolla valmistetaan
kattopäreitä.

Pärnu, kaup. Virossa, P:n joen suussa
läh. Riianlahden muodostaman P:n lahden
rantaa. Merikylpylä. Tallinnan jälkeen
huomattavin satama. Per. 1255. 19,000 as.

Pärnumaa, maakunta Lounais-Virossa.

Pärttyli, myös Perttuli
= Bartolomeus, elok. 24 p.

Pärttylin yö l. Pariisin verihäät,
hugenotteja (ks. t.) elok. 24 p:n vastaisena
yönä 1572 Pariisissa kohdannut verilöyly.

Pätemätön oikeustoimi, oikeustoimi,
joka ei aikaansaa sillä tarkoitettua
oikeusvaikutusta joko sen vuoksi että
sitä ilman muuta on pidettävä kokonaan
mitättömänä, mitätön oikeustoimi
(saks. Nichtigkeit), tai sen
vuoksi että se moitekanteella saadaan
kumotuksi, moitteenalainen
oikeustoimi (saks. Anfechtbarkeit).

Pätevyys, lakit., kelpoisuus johonkin
virkaan; jonkin viranomaisen toimivalta;
jonkin oikeus- tai hallintotoimen ominaisuus
saada aikaan tarkoitettu oikeusseuraamus,
vrt. Kompetenssi, Pätemätön oikeustoimi.

Pätevyysriita, kompetenssiriita (ks. t.)

Päts, Konstantin (s. 1874), vir.
poliitikko, lakimies. V. 1917 P. oli Viron
kansalliskongressin esimiehenä, vangittiin
bolševikkiaikana, sitten 1918 Viron ensim.
hallituksessa pää- ja sisäministerinä,
saksalaisten vangitsema sam. v., väliaikaisen
hallituksen pää- ja sotaministeri 1918-21,
riigivanem 1921-22 käyden tällöin Suomessa,
sen jälkeen 1922-23 Riigikogun esimies.
Kuuluu maaliittoon.


Konstantin Päts.

Pää, melkein kaikilla selkärankaisilla
sekä useilla selkärangattomilla oleva,
muusta ruumiista usein kaulaksi
kapenevan kohdan erottama ruumiinosa,
jossa sijaitsevat aivot (tai niitä
vastaavat hermosolmut) sekä tärkeimmät
aistimet ja suu. vrt. Pääkallo.


Ihmisen pään halkileikkaus. 1 selkäydin, 2
ydinjatkos, 3 aivosilta, 4 pienet aivot, 6
aivokurkiainen, 9 käpylisäke, 10 kitaluun ontelo,
12 pehmeä kitalaki, 13 leuka-kieliluun lihas,
14 kieliluu.

Pääaihe l. pääteema, mus.,
sävellyksen tärkein ja huomattavin sävelaihe.
— Pääosa, pääjakso, pääsikermä, päätaite
(päälauseke) on kolmiryhmäisten
(kehysmuotoisten) sävelrakenteitten ensim. ryhmä,
joka esiintyy uudelleen kolmantena joko
entisellään tai muunnetussa muodossa
(vrt. Kertausjakso). — Pääponsi,
sonaattimuotoisen sävellyksen pääjakson
1:nen aiheryhmä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>