Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1061-1062 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Päärynäpuu-Pääskyset

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Päärynöitä, 1 Flemish Beauty, 2 Yleinen suomalainen, 3 Harmaa päärynä, 4 Elokuun päärynä.

Päärynäpuu (Pirus communis),
hedelmäpuuna viljelty ruusukasvien heimon
puu, läheistä sukua omenapuulle, josta se
eroaa suippokärkisten lehtien, huiskilokukinnon,
valkoisten kukkien, kokonaan erillisten vartaloiden
ja latvapuoleltaan tyvipuolta turpeamman
hedelmän kautta. P:n kotimaa ja lajin
kantamuodot ovat epävarmoja. Luultavasti p.
on risteytystulos m. m. P. achras-
(Keski-Aasia), P. persica- (Syyria
ja Persia) ja itämaisista P. cordata-
ja P. elæagnifolia-laijeista.
Amerikassa viljellään P. japonicasta
kehitettyjä laatuja. Jo Etelä-Ruotsissa p.
joskus villiytyy, etelämpänä useinkin,
joten on ollut mahdoton ratkaista, onko
p. alkuperäinen Euroopassa. Viljelys on
levinnyt kaikkiin lauhkean ilmaston
maihin, meillä se puun arkuuden takia
rajoittuu etupäässä maan eteläosaan. Suomessa
yleisemmin viljeltyjä laatuja ovat
Yleinen suomalainen, Harmaa
päärynä, Elokuun päärynä, Tonkovjatka,
Flemish Beauty, Esperens, Bessemjanka,
Aspan talouspäärynä. P:ta viljellään
ja lisätään kuten omenapuuta. Tärkeimmät
loiset ja tuholaiset: hedelmärupi,
päärynäpunkki, kirsikkapistiäinen.


Päärynäpuun kukka.

Pääsiäinen. 1. Juutalaisten suuri juhla
Israelin kansan Egyptistä lähdön muistoksi,
passah (ks. t.). — 2. Krist. kirkon juhla
Jeesuksen ylösnousemisen muistoksi; sen
yhteydessä myös kärsimisen muistojuhla. P.
on vanhin krist. kirkon juhlista, vietetty
100-luvun alusta lähtien. P:tä vietetään
kevätpäiväntasausta seuraavan täysikuun
jälkeisenä sunnuntaina (siis 22/3 ja 26/4
välisenä aikana).

Pääsiäisjakso ks. Jakso.

Pääsiäissaari, Chilelle kuuluva
yksinäinen valtamerensaari Tyynessämeressä,
3,200 km Chilen rannikolta, 27°:lla et,
lev. ja 109°:lla länt. pit., 118 km². Lähes
300 as. (polyneesialaisia). Kasvillisuus
on pensaikkoa ja ruohikkoa, joilla
elätetään lampaita. Vanhoja kivisiä
kuvapatsaita, joiden alkuperästä ei olla
selvillä.

Pääskylahti, maatila Säämingissä
Savonlinnan kaupungin vieressä, sen
omistama. Maanviljelys- ja karjanhoitokoulu
1897-1905, rakennus nyk. kunnalliskotina.
Reservikomppanian kasarmi, kesäisin
kadettien harjoittelupaikkana.

Pääskynen, kuvitettu lasten lehti.
Per. 1871, ilmestyi Ida Godenhjelmin
toimittamana 1873-80, uusi jakso v:sta
1907 Helmi Krohnin y. m. toimittamana.

Pääskyset (Hirundinidæ),
varpuslintuheimo. Nokka lyhyt., litteä, kita iso,
jalat pienet, siivet suipot ja pitkät.
Meillä 3 eri lajia. — Haarapääskynen
(Hirundo rustica), 19-21,5 cm pitkä,


Haarapääskynen.

selkäpuoli sinimusta, pyrstö ja siivet
mustat, vatsa valkoinen, rinnalla musta
poikkivyö, kurkku ja otsa punaruskeat.
Reunimmaiset pyrstösulat toisia kahta vertaa
pitemmät, suipot. Yleinen Etelä-Suomesta
Lappiin; pesii ihmisasuntojen eteisissä,
ladoissa, talleissa y. m., esim. kattohirren
varaan; pesä savesta, heinänkorsista,
höyhenistä. Munia 5-6, valkeat, punaruskeatäpläiset.
— Räystäspääskynen (Chelidon
urbica), 15-16 cm pitkä, selkäpuoli


Räystäspääskynen.

sinimusta, ylä-perä ja vatsapuoli valkoiset.
Pyrstö lyhyt, pykäläpäinen. Jalat kynsiin
asti höyheniset. Yleinen koko maassamme.
Pesä räystäiden alla, savesta. Munia tav.
4 (joskus 5-6), valkoiset.— Törmäpääskynen
(Clivicola riparia), 12,5-15 cm


Törmäpääskynen.

pitkä, selkäpuoli harmaanruskea, siivet ja
pyrstö mustanruskeat, vatsapuoli valkoinen,
rinnassa leveä harmaanruskea poikkivyö.
Koko maassamme. Kaivaa pesänsä jokitörmään
tai hiekkakuopan seinämään 0,5-1 m:n
pituisen umpitunnelin päähän. Munia 5-6,
valkoiset. — Kaikki p. muuttavat talveksi
Afrikkaan.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>