- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1093-1094

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rafidi-Raha

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Rafidi (kreik.), varsinkin
1-sirkkaisten kasvien soluissa olevien
neulakidekimppujen nimitys.

Raglan [räglən], Henry
Somerset
(1788-1855), engl. sotamarsalkka,
englantilaisten ylipäällikkö Krimin sodassa.

Ragnar Lodbrok (s. o. Karvahousu),
tansk. viikinkipäällikkö, josta puhutaan paljon
pohjoismaisissa tarinoissa. Teki 845 hävitysretken
Pariisiin ja sai ehkä surmansa Englannissa. Hänen
poikansa retkeilivät viimemain. maassa.

Ragnarök [-ök], skand. myt.,
jumalten loppu, maailmanloppu. Odinin
johdolla aasat käyvät taisteluun Loki’a
vastaan; lopuksi syttyy valtava maailmanpalo,
josta kohoaa entistä ehompi maailma.

Ragout [-gū’] (ransk.), höysteliha,
lihamuhennos.

Rag-time [räg-taim] (engl.),
nykyaik. tanssimusiikissa käytetty sävellystapa.

Ragusa [-ū’-]. 1. Kaup. (serb.
Dubrovnik) Etelä-Slaaviassa, Dalmatsiassa
(aiemmin Itävallassa) Adrianmeren rannalla.
Matkailupaikka. 10,000 as. — 2. Kaup.
Kaakkois-Sisiliassa, 2-osainen (R. inferiore
ja R. superiore). 47,000 as.

Ragvald, Suomen piispoja. — R. I,
piispana 1258-66, oli kotoisin
Itä-Göötanmaalta ja ollut Birger Jaarlin
kanslerina. — R. II, piispana 1309-21, pani
alulle Kuusiston linnan rakentamisen.

Raha on yleinen vaihto- ja
maksuväline, jota samalla käytetään yleisenä
arvonmittana. R:aa ei kaivattu,
niinkauankuin jokainen talous itse tuotti
kaiken sen, mitä se tarvitsi. Mutta
työnjaon kehittyessä kävi tavarain
vaihto välttämättömäksi. Suoranaisen
vaihdon hankaluus vei kuitenkin
välttämättömästi siihen, että joku tavara, jota
yleisesti haluttiin ja johon aina oltiin
valmiit vaihtamaan muita tavaroita, tuli
yleiseksi vaihtovälineeksi, s. o. r:ksi.
Tavara, joka on tullut yleiseksi
vaihtovälineeksi, saa pian osakseen muutkin
r:n tehtävät: se tulee yleiseksi
maksuvälineeksi ja arvonmitaksi.
Asianomaisen yhteiskunnan taloudellisista oloista
riippuu, mikä tavara kulloinkin pääsee
r:n asemaan. Metsästä jäkansoissa on
r:na käytetty turkiksia (suomen r.-sanan
alkuperäinen merkitys on oravannahka),
paimentolaiskansoissa karjaa, j. n. e.
Kaikista hyödykkeistä näyttäytyivät
kuitenkin metallit, varsinkin jalot metallit,
sopivimmiksi käyttää yleisenä
vaihtovälineenä: ne ovat yleisesti haluttuja, ne
edustavat suhteellisen suurta arvoa
pienessä koossa, ne ovat laadultaan
yhtäläisiä, ne saattaa siis jakaa melkein
kuinka pieniin osiin hyvänsä ilman
arvonmenetystä, niiden kestävyys on
miltei rajaton. Kultaa ja hopeaa
käytettiin r:na jo muinaisessa Egyptissä,
Babyloniassa, Foinikiassa y. m. Ne
tulivat ensin liikkeeseen harkkoina ja
renkaina, jotka oli jokaisessa
vaihtotilaisuudessa punnittava ja sitten
koetinkivellä tarkastettava. Jo tällä
punnittujen metalli-r:ojen asteella
lienee usein tapahtunut, että metalli
paloiteltiin ja että palasiin pantiin jokin
tunnusmerkki. Kun julkinen
viranomainen otti haltuunsa metalli-r:ojen
paloittelun ja punnitsemisen ja leimallaan
takasi palasien oikean painon ja
pitoisuuden, mikä lienee ensin tapahtunut
Lyydian valtakunnassa 600-luvulla e. Kr.,
syntyi lyöty metalli-r. l. myntti.
— Kauan, eräissä maissa aina 1800-luvun
loppupuolelle, käytettiin arvonmittana
hopeata, mutta kun hopean arvo
1800-luvun jälkipuoliskolla alenemistaan
aleni, otti, toinen maa toisensa jälkeen
kullan päärahametalliksi.
Maailmansodan aikana ja sen jälkeen täytyi
melkein kaikkien maiden siirtyä
paperirahakannalle (ks. Rahakanta).
Siitä on nyttemmin muutamien onnistunut
jälleen päästä kultakannalle. — Varsinaisen
r:n rinnalla käytetään paljon n. s.
rahanvastikkeita, jotka täyttävät
muutamia tai vain yhden r:n tehtävistä.
R:n-vastikkeita on kahta lajia, niin.
1) lyötyjä r:oja, joiden metalliarvo on
pienempi kuin niiden nimellisarvo, ensi
sijassa n. s. vaihto-r:t (Suomessa tätä
nykyä siis nikkelipronssi- ja kupari-r:t),
ja 2) eräänlaiset luottopaperit (pankkisetelit,
šekit, vekselit). Rahanvastikkeet
säästävät r:n käyttöä, eikä
nykyaikainen vaihtoliike olisi ilman niitä
mahdollinenkaan. Erikoisessa asemassa on
varsinainen paperi-r.

Vanhimmat Suomessa tavatut r:t, eräitä roomal.
ja bysant. lukuunottamatta, ovat itämaisia
(n. s. kuufalaisia) r:oja, 800-900-luvuilta,
mutta niitä ei täällä käytetty varsinaisena
r:na. Kun Ruotsissa n. 1200 alkoi säännöllinen
rahanlyönti, opittiin Suomessakin
vähitellen käyttämään r:aa. ks. Markka,
Riksi, Plootu, Talari.
Vanhimmat
Suomessa lyödyt r:t ovat Eerik
Pommerilaisen 1400-luvulla perustaman


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:11 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0601.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free