- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1099-1100

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rahapaja-Rahkonen

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Rahapaja on Valtiovarainministeriön
lainen 1861 per. laitos maamme kulta-,
nikkeli- ja kuparirahan valmistamista
varten. R:aan yhdistetyn tarkastuslaitoksen
tehtäviin kuuluu myös huolehtiminen kulta-
ja hopeateosten tarkastusleimauksesta. R:n
virkamiehinä on tirehtööri ja alitirehtööri,
joista jälkimmäinen samalla on tarkastuslaitoksen
johtajana (R:n ohjesääntö 13/11 1878; Asetus
r:n valvonnasta 18/6 1926; Valtioneuvoston
päätös, sisältävä kulta- ja hopeateosten
tarkastuksen ohjesäännön 30/4 1925).

Raharealisatsioni, rahasuoritus
(rahanmuutos, rahauudistus),
toimenpide,
jolla lunastamaton seteliraha
jälleen tehdään lunastettavaksi. Tällainen
r. tapahtui Ruotsissa 1777, jolloin
valtakunnanpankin setelit tehtiin
lunastettaviksi puolesta nimellisarvostaan.
Suomessa pantiin 1840 toimeen r. määräämällä,
että setelien sijasta Venäjän hopearaha
oli oleva Suomen päärahalaji, että
hopearupla oli oleva ainoa laillinen maassa
liikkeessä olevan rahan arvonmittaaja
ja että liikkeen helpottamiseksi
annettujen, hopearuplille asetettujen setelien
arvon tuli täydelleen vastata hopearahaa;
yleisesti käytetyt ruots. setelit poistettiin
liikkeestä. Itämaisen sodan aikana täytyi
Suomen Pankin kuitenkin lakata lunastamasta
seteleitänsä, joten jouduttiin takaisin
paperirahakannalle. Kun 1860 Suomen
rahayksiköksi oli määrätty markka, arvoltaan
tasan neljännes ruplaa, määrättiin
rahauudistuksella 8/11 1865 metalliraha
(hopea) ainoaksi lailliseksi maksuvälineeksi.
Asian myöhemmistä vaiheista ks. Raha, p. 1097.

Raharegaali, valtiolle pidätetty
rahanlyöntioikeus.

Raharikokset, rikoksia, joista rankaisemalla
on tahdottu suojella sitä turvallisuutta, mikä
yhteiskunnassa on yleisiin maksuvälineisiin nähden
tarpeen. R:ina on R. L:ssa mainittu: vääränrahan
teko l. rahan mukaaminen
ja rahan
väärentäminen
sekä väärän tai
väärennetyn rahan maahantuonti, rahan
vajentaminen, väärän rahan kaupittelu,
raharikosten valmistelu
sekä rahamerkkien
liikkeeseen laskeminen.


Rahasopimus, rahaunioni,
valtiosopimus, jolla kaksi tai us. valtioita
ovat sopineet saman rahajärjestelmän
käytäntöönottamisesta. ks. Latinalainen
rahasopimus
ja Skandinaavian rahasopimus.

Rahatalous, sellainen talouselämän
olotila l. talousaste, jolloin vaihdannass
käytetään yleisesti hyväksyttyjä
vaihtovälineitä (jaloja metalleja, rahaa).
Vastakohta: luontaistalous (ks. t.).

Rahatiede, numismatiikka (ks. t.).

Rahatoimikamari, kunnallinen
virasto, joka hoitaa kaupungin kiinteää
omaisuutta ja sen raha-asioita, kantaa
kaupungin tulot, toimittaa päätetyt
maksut sekä suorittaa ne yleiset tehtävät
kaupungin puolesta, jotka vahvistetun
ohjesäännön mukaan sille kuuluvat.
R:n jäsenet valitsee kaupunginvaltuusto.
R:n alaisina muutamissa kaupungeissa
on rahatoimikonttori, jonka
tehtävänä silloin on ne käytännölliset
toimenpiteet, joita kaupungin rahavarojen
hoito vaatii (Asetus kunnallishallinnosta
kaupungissa 8/12 1873, V luku).

Rahayksikkö ks. Raha.

Rahbek [rāb-], Knud Lyne
(1760-1830), tansk. kirjailija, estetiikan prof.
Kööpenhaminassa. Julk. runoja, novelleja ja
draamoja sekä näytelmätaidetta koskevia tutkimuksia,
toimitti aikakauslehtiä „Minerva" ja „Den danske
Tilskuer". Hänen ja hänen vaimonsa Kamman,
o. s. Heger (1775-1829) koti, Bakkehuset,
oli ajan kirjallisten harrastusten keskustana.
[Kyrre (tansk., 1914); Troels-Lund (tansk., 1920).]

Rahja, kylä ja satamapaikka
Kalajoella lähellä Himangan rajaa.

Rahkapiimä, uunipiimä (ks. t.).

Rahkasammal (Sphagnum), erikoisen
sammalten pääryhmän muodostava suku, jossa n.
250 lajia. Vaaleanvihreitä tai punertavia, eräät
kellanruskeita. Lehdissä ja varressa runsaasti
reiällisiä soluja, jotka muodostavat kasvissa
vettä imevän ja pidättävän hiusputkiston. R:t
ovat tärkeimpiä turvetta synnyttäviä kasveja,
kasvavat kalkkiköyhässä tai kalkittomassa
maaperässä, usein matalassa vedessäkin.
Rahkasuo, suo, jonka pintaturpeen muodostaa
rahka- l. valkosammal.

illustration placeholder

Rahkasammal.

Rahkeet, silmukkaiset hihnat längissä,
kiinnitetään, joustavan luokin avulla aisoihin.

Rahkoittuminen, efflorešenssi,
suolan kiteytyminen pitkin suolaliuosta
sisältävän astian seinämiä, hiushuokoisuuden
kohottaessa nestettä ylöspäin. Sama ilmiö myös
kosteilla kiviseinillä.

Rahkonen, Aleksanteri (1841-77),
suom. runoilija. Julk. kaksi vihkoa „Sääskiä" y. m.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:35 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0604.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free