- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1103-1104

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Raiskaus-Raittiusliike

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Raiskaus ks. Siveellisyysrikos.

Raison [rezō’] (ransk.), järki,
ymmärrys, syy. — Raison d’être [dē’tr],
olemisen oikeus.

Raisuli (n. 1865-1925), marokkolainen
rosvopäällikkö. V:sta 1903 ryöstöretkillään
häiritei turvallisuutta Marokossa, kunnes
ranskalaiset valtasivat maan (1912).

Raita (Salix caprea), pajun sukuun
kuuluva leveälehtinen puu tai pensas.
Yleinen metsänreunoilla ja metsissä.

Raitio, Eino (s. 1882), K. R:n
poika, viulutaiteilija, v:sta 1911 viulun- ja
yhteissoiton opettaja Helsingin Konservatoriossa
sekä v:sta 1926 Sivistysjärjestöjen
Kansankonservatoriossa. — Raitio, Kosti
(1855-1924), koulumies, Jyväskylän seminaarin
johtaja 1900-12. Julk. oppikirjoja ja „Jyväskylän
seminaarin 50-vuotinen toiminta". — Raitio,
Väinö (s. 1891), K. R:n poika, säveltäjä,
on orkesteriteoksissaan edustanut uusinta
ekspressionistista tyyliä (,,Antigone", „Kuutamo
Jupiterilla" y. m.).

Raitiotie on kadun tai tien pintaan
laskettu raidetie, joka palvelee
pääasiallisesti henkilöliikennettä.
Liikevoimana enimmäkseen sähkö. — Ensim. r.
rakennettiin New Yorkiin 1850-luvun
alussa. Suomessa on r:itä Helsingissä
(rak. 1891), Turussa (rak. 1908) ja
Viipurissa (rak. 1912).

Raittiuslautakunta. Jos kaupungin- tai
kunnanvaltuusto asettaa kunnan vaalikelpoisista
jäsenistä erityisiä henkilöitä toimimaan
raittiuden edistämiseksi kunnassa ja valvomaan
kieltolain ja sen perusteella annettujen säännösten
noudattamista, muodostavat he, milloin heitä
on vähintään kolme, r:n. R:n ohella tai
sen sijasta voi valtuusto asettaa erityisiä
raittiudenvalvojia. Sitä r:n
jäsentä tai raittiudenvalvojaa, jolle
maaherra on myöntänyt oikeuden kotietsintöjen
toimittamiseen, nimitetään raittiuspoliisiksi
(Valtioneuvoston päätös 7/7 1922).

Raittiusliike. Lukuunottamatta
uskonnollis-siveellistä laatua olevia
raittiusharrastuksia (Buddhan kielto käyttää
juovutusjuomia, määräys Kiinassa
juopottelijoiden mestaamisesta n. 1120 e. Kr.,
Muhammedin kielto nauttia viiniä)
järjestelmällinen työ väkijuomien tuhoisien
vaikutusten vastustamiseksi, joka
siveellisen kokemuksen ohella panee suurta
painoa fysiologisille tosiasioille, sai alkunsa
Yhdysvalloissa 1700-luvun lopulla. Sen
aloittajana pidetään philadelphialaista kemian
professoria Benj. Rushia (1745-1813).
Ensim. raittiusseurat koettivat ehkäistä
väkijuomien väärinkäyttöä, mutta
sallivat niiden kohtuullisen nauttimisen.
V. 1826 perustettiin Bostonissa Amerikan
Raittiusseura, joka vaati ehdotonta
kieltäytymistä tislatuista juomista, ja 1836
kiellettiin myös viinin ja oluen
nauttiminen. Euroopan ensim. raittiusseurat
syntyivät 1829 Skotlannissa ja
Irlannissa. Ruotsissa perustettiin us.
raittius-seuroja 1830. Suomen ensim.
raittius-seuran perusti 1834 Elias Lönnrot
Kajaaniin. Enemmän sai aikaan herännäispappi
H. Renqvist Sortavalan seuduilla.
V. 1835 saapui Amerikasta Eurooppaan
toht. R. Baird, jonka kertomus Amerikan
raittiustyöstä Nikolai I:n käskystä m. m.
suomennettiin. Hänen kirjasensa
vaikutuksesta syntyivät ensim. raittiusseurat
Preussiin 1837, Sveitsiin 1838, Ranskaan
1839, Hollantiin 1842, Tanskaan 1843 ja
Venäjälle 1843. Englannin r. oli
ehdottomuuden kannalla ja edistyi hyvin, mutta
mannermaan seurat, jotka olivat
kohtuuden kannalla, alkoivat pian surkastua.
Pysyvämpi menestys r:lla oli Pohjoismaissa,
sen jälkeen kuin kotipoltto saatiin
lopetetuksi Norjassa 1848, Ruotsissa 1855
ja Suomessa 1866.

Ruotsin raittiustaistelu 1800-luvun
puolivälissä antoi asialle Suomessa uutta
virikettä. V. 1853 prof. Baranovskijn
aloitteesta pantiin toimeen rahankeräys
raittiuskirjasten toimittamiseksi.
Keräystä johtamaan ja kirjasia
toimittamaan valittiin komitea, johon paitsi
Baranovskija kuuluivat J. V. Snellman,
M. Akiander, Gabriel Rein ja A.
Schauman. V. 1859 komitea J. V. Snellmanin
ehdotuksesta muutettiin Kohtuuden
Ystävät-seuraksi. — Norjassa perustettiin
ensim. ehdottomuudenseura 1859,
Ruotsissa 1873 ja Tanskassa 1879, Suomessa
Alba ja Hilda Hellmanin aloitteesta 1877
Vaasaan. Helsingissä herätettiin
Kohtuuden Ystävien seura 1883, jolloin se otti
nimen Raittiuden Ystävät. Aluksi oli
tässä kohtuuden ja ehdottomuuden
osastot, mutta pian edellinen lakkautettiin.
Raittiudella on Suomessa sen jälkeen
tarkoitettu kaikkien juovutusjuomien täyttä
hylkäämistä. Raittiuden Ystävien ensim.
haaraosastoiksi perustettiin yhdistykset
„Koitto" ja „Eos" Helsinkiin 1883. —
Keski-Euroopan maissakin rupesi
raittiustyö tähän aikaan elpymään. Niissä
ei raittiuspyrkimys muodostunut yhtä
puhtaasti ehdottomuusliikkeeksi kuin
Skandinaavian maissa, sillä perustettiin
paljon kohtuudenseurojakin. Ranskassa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:35 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0606.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free