Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1107-1108 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rajajoen taistelu-Rajaseutupolitiikka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

jonka hyöty on pienin, määrää kaikkien
muiden arvon. R.-teorian esittäjiä ovat
olleet ransk. Dupuit ja saks. Gossen,
myöhemmin Stanley Jevons, Walras,
Menger, Böhm-Bawerk y. m.

Rajajoen taistelu, 9 p. heinäk. 1703;
siinä kenraalimajuri Cronhjort koetti
turhaan puolustautua Rajajoen yli tunkeutuvaa
ylivoimaista venäläisarmeijaa vastaan.

Rajajoki l. Siestarjoki, 60 km:n
pituinen joki Karjalan kannaksella, Suomen ja
Venäjän rajana 1323-1617 ja v:sta 1812.

Rajajoen silta, vaalea osa Suomen puoli.

Rajajoki, Viipurin-R:n rataosan
pääteasema, Terijoen kunnassa, 96 km
Viipurista.

Rajakontu, kylä Aunuksessa Vitelen
pitäjässä lähellä Suomen rajaa.

Rajalin [-ī’n], Thomas von
(1673-1741), vara-amiraali. V. 1741 Ruotsin
laivaston päällikkönä sodassa Venäjää
vastaan majaili hallituksen käskystä kesän
Haminan läheisyydessä, jolloin elintarpeiden
puutteesta aiheutuneet taudit veivät suuren
osan miehistöstä.

Rajamaankomendantti, rajamaille
sota- tai poikkeustilan sattuessa sota- tai
poikkeustilan voimaansaattamista varten
asetettava viranomainen.

Rajamerkki, pyykki, ks. Pyykitys.

Rajamäki, rautatieasema
Hyvinkään-Karjaan rataosalla, Nurmijärven
kunnassa, 13 km Hyvinkäältä. — Valtion
alkoholiliikkeen R:n tehtaat (per.
1888, siirtyneet valtiolle 1920);
valmistavat alkoholia, hiivaa, etikkaa ja
teknokemiallisia tuotteita.

Rajankatselmus. Jos maanomistajat
riitautuvat tiluksista ja rajamerkeistä,
niin on heidän keskenänsä sovittava
tiluskatselmuksen pitämisestä. Jos he
eivät siitä sovi, voivat he kääntyä
oikeuden puoleen ja jos riita ei saata päättyä
ilman katselmusta, niin oikeus määrää
kihlakunnankatselmuksen,
joka on kihlakunnantuomarin ja lautakunnan
pidettävä ja jossa katselmustuomio on
riitapuolille julistettava (Maakaari 14:1).

Rajankäynti on se maanmittaustoimitus,
jolla maatilain väliset tai niitä
ympäröivät tai kylien tai läänien rajat
avataan ja pyykitetään (Maakaari
12:3-6; Asetus jakolaitoksesta 26/10 1916,
93-94 ja 164-170 §§; Asetus menettelystä
maanmittaustoimituksissa 26/10 1916,
58-62 §§; Senaatin päätös
maanmittaustoimituksissa noudatettavista
ohjeista 7/11 1916, 87-95 §§). Eri valtakuntain
välillä tapahtuu r. sopimusten perusteella.
Suomen ja Venäjän välisestä r:stä on
säädetty Tarton rauhansopimuksen
5:nnessä artiklassa. R. Suomen ja Norjan
välillä on paraikaa (1927) vireillä.

Rajanoikaisu, maanomistajain
sopimusten nojalla sekä eräissä tapauksissa
maanjaon yhteydessä pakollisesti tapahtuvilla
tilusvaihdoilla suoritettu rajojen oikaiseminen
tilusten tarkoituksenmukaiselle käyttämiselle
haitallisten mutkien poistamiseksi.

Rajanvartiointi, salakuljetuksen ja
luvattoman rajanylittämisen estäminen.
Meillä huolehtivat r:sta Karjalan
kannaksen, Salmin, Joensuun, Kainuun ja
Lapin rajavartiostot. Niihin kuuluu sekä
palkattuja että asevelvollisia joukkoja,
jotka ovat Sisäasiainministeriön alaisia.
Asevelvolliset joukot ovat varsinaisesti
toimessa olevien palkattujen joukkojen
reserveinä.

Rajapallo, pallopeli, jossa kaksi
puoluetta heittää suurta palloa aina siitä,
mihinkä se on pudonnut tai missä se on
saatu ilmassa kiinni, koettaen näin
pyrkiä vastapuolueen rajalinjan yli.

Rajapyykki, pyykitys (ks. t.).

Rajaseutulaki, 17/12 1920 annettu
julistus, jolla eräät osat Suomen
kaakkoista maa- ja vesialuetta on julistettu
olemaan väliaikaisesti poikkeustilassa.

Rajaseutupolitiikka, ne erikoiset
toimenpiteet, joihin valtiovalta on ryhtynyt
rajaseutujen väestön elinehtojen
parantamiseksi. Rajaseutuhuoltoon kehoittavat
valtioita yleishumaaniset syyt, kansallisen
yhteenkuuluvaisuuden vahvistaminen,
puolustuskuntoisuuden tehostaminen,
asutusmahdollisuuksien lisääminen j. n. e.
Venäjän vallan aikana ei rajaseudunhuoltoa
Suomessa ollut; päinvastoin pantiin
1910-luvulla alkuun osalla itäistä
rajaseutua venäläistyttämistyö ven.
kansakouluja (n. 70) perustamalla ja
venäläismielisiä virkamiehiä suosimalla. Vasta
Suomen tultua itsenäiseksi on rajaseutuihin
kiinnitetty erityistä huomiota. V. 1925
Eduskunta hyväksyi yleisohjelman, joka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>