- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1117-1118

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rangaistusasteikko-Rangaistusteoria

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


hänelle kärsimystä. R:lla rikosoikeudellisessa
merkityksessä tarkoitetaan valtiovallan alaiselleen
lainrikkojalle kärsimyksen aikaansaamiseksi
oikeusorgaaniensa kautta määräämää pahaa, joka
kohdistaa vaikutuksensa sekä rangaistun itsensä
että hänen ympäristönsä mielentilaan. Rikoslakimme
mukaan ovat r:t joko pää-r:ia l. sellaisia
joita voidaan tuomita itsenäisinä, muista
r:ista riippumattomina, tai lisä-r:ia,
joita voidaan käyttää ainoastaan toisten
r:ten lisänä. Pää-r:ia ovat: kuoleman-r..
kuritushuone- ja vankeus-r., elinkautiselle
kuritushuonevangille tuomittava yksinäishuone,
sakko, varoitus sekä viraltapano ja
virantoimitusero. Lisä-r:ia ovat: ne kovennukset,
joilla elinkautiselle kuritushuonevangille
yksinäishuone voidaan koventaa, maastakarkoitus,
erityisten elinkeinojen, ammattien tahi
toimien harjoittamisoikeuden menettäminen
sekä kansalaisluottamuksen menettäminen,
todistajaksi kelpaamattomuus ja maan
palvelukseen kelvottomaksi julistaminen
(Rikoslaki II luku, osaksi muutettu 21/5 1921).

Rangaistusasteikko l. rangaistuslatitudi.
Nyk. on lainsäädännössä yleensä luovuttu määräämästä
rikoksesta määräsuuruista rangaistusta, vaan
alettu käyttää suhteellisesti määrättyjä
rangaistuksia siten, että laissa on
säädetty rikoksesta seuraavan rangaistuksen
ylin ja alin raja, ja tuomarin asia on
näissä rajoissa määrätä kulloinkin
käytettävän rangaistuksen suuruus. Tätä
laissa määrätyn ylimmän ja alimman
rangaistuksen alaa sanotaan r:ksi.

Rangaistuskaari, v:n 1734 lain
seitsemäs osasto, joka sisälsi määräykset
rangaistusten täytäntöönpanosta. Kun
R. L. ja rangaistusten täytäntöönpanosta
19/12 1889 annettu asetus 14/4 1894
astuivat voimaan, lakkasi r. olemasta
voimassa (R. L:n voimaanpanoasetus
19/12 1889, 1 § ja julistuskirja 1/4 1894).

Rangaistusluettelo, luettelo, jota
alioikeuksissa on pidettävä vapausrangaistukseen
tuomituista henkilöistä semmoisissa asioissa,
joita ei alisteta hovioikeuden tutkittavaksi
(Asetus 20/11 1886, 1 ja 2 §, viimeksi mainittu
muutettuna 9/7 1918).

Rangaistussiirtola ks. Varavankila.

Rangaistusten täytäntöönpano. R. t:sta
voimassa olevat tärkeimmät lait ja
asetukset: 19/12 1889 asetus, osaksi
muutettu 29/2 191 ja 31/12 1917; 21/12 1921,
14/2 1925, 23/4 1926 ja 29/4 1926; 20/11 1896,
sisältävä lähempiä määräyksiä siitä,
mitenkä ehdotonta vapausrangaistusta
määräävä tuomio on täytäntöön pantava,
osaksi muutettu 9/7 1918; 20/6 1918 laki
ehdollisesta rangaistustuomiosta; 21/3 1925
asetus vankeinhoitolaitoksesta ja 23/4 1926
asetus sakkorangaistusten täytäntöönpanosta.

Rangaistusteoria l. rikosteoria,
yhteinen nimitys tieteellisille teorioille
rangaistuksen oikeusperusteesta ja
tarkoituksesta. Nämä teoriat voidaan
ryhmitellä: a) Absoluuttiset r:t,
joiden mukaan rikos ei ole ainoastaan
rangaistuksen edellytys, vaan myöskin
sen ainoa peruste: rangaistaan, koska
on rikottu (quia peccatum est).
Absoluuttisista r:ista ovat huomattavimmat
Kantin esittämä mielipide, että
rangaistus on kategorinen imperatiivi l.
ehdoton siveellinen vaatimus, sekä Hegelin
oppi, että rikos on oikeuden kieltämistä
ja rangaistus oikeusjärjestyksessä ilmenevän
järjellisen tahdon vaatimaa tämän kieltämisen
kieltämistä. — b) Relatiiviset r:t,
joiden mukaan rikos on ainoastaan rangaistuksen
edellytys, eikä sen peruste, joten rangaistus
ei ole rikoksen välttämätön seuraus, vaan
ainoastaan eräs keino sen pahan poistamiseksi,
mikä rikoksessa ilmenee: rangaistaan
sittenkuin on rikottu, jotta ei rikottaisi
(postquam peccatum est, ne peccetur).
Relatiivisista r:ista ovat huomattavimmat:
1) pelotusteoria, jonka mukaan rangaistuksen
tarkoituksena on rikollisen rankaisemisella
pelottaa rikoksentekijää ja muita tekemästä
rikosta; 2) Feuerbachin psykologinen
pakkoteoria, jonka mukaan pelottaminen on
aikaansaatava ei rangaistuksen täytäntöönpanolla,
vaan laissa säädetyllä rangaistusuhalla; 3)
parannusteoria, joka käsittää
rangaistuksen tarkoitukseksi rikoksentekijän
parantamisen; 4) preventsioniteoria, jonka
mukaan valtio täyttääkseen kansalaisilta
saamansa tehtävän koettaa rankaisemalla
estää rikollista tekemästä uutta rikosta;
5) puolustusteoria, jonka mukaan
yhteiskunta rangaistessaan käyttää sille
kuuluvaa hätävar jelusoikeutta.
— c) Välitysteoriat, joitten mukaan
rangaistus on oleva oikeudenmukainen hyvitys,
johon samalla tulee liittyä määrättyjä
hyötytarkoitusperiä (hyödyllisyysteoria).
Näistä teorioista on mainittava 1) hyvitysteoria,
jonka mukaan rangaistus on käsitettävä
hyvitysrangaistukseksi l. tehdyn loukkauksen
hyvittämiseksi ja 2) oikeudenmukaisuusteoria,
jonka mukaan rangaistus on vain
oikeudenmukaisuuden vaatima toimenpide.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:35 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0613.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free