- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1123-1124

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ranska

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


suisto on matalaa, lietteistä, ja samanlaista
on sen länsipuolella olevaLanguedocin
rannikko, jossa runsaasti laguuneja (étangs)
ja hiekkasärkkiä. Matalaa dyynirannikkoa
on myös Biskajan lahden rannikko,
varsinkin Gironden eteläpuolella (Les
Landes);
pohjoisempana pistävät Atlanttiin
kalliorantainen Bretagnen ja Cotentinin
niemimaa. — Pinnanmuodostus ja
vesistöt
. Etelässä Pyreneitten vuoret,
kaakossa Alpit. Itäosa vuorimaata:
Keskiylänkö, Sevennit, Ranskan Jura,
Vogeesit, Ardennit; hedelmällistä alankoa on
Rhönen-Saônen laakso. Länsiosassa ovat
suuret Garonnen ja Seinen-Loiren
alangot. Atlanttiin laskevia jokia: Somme,
Seine, Orne, Loire, Charente, Garonne,
Adour; Välimereen: Aude, Rhône.
Järvet kaikki pieniä. — Ilmasto. Välimeren
rannikolla n. s. Välimeren-ilmasto
(Nizzassa tammik. keskilämpö +8,4°).
Tyypillinen meri-ilmasto on vain Kanaalin
varrella ja Bretagnen niemimaalla. Yleensä
R. on +10° ja +15° vuodenisotermien välillä.
Pariisissa on vuoden keskilämpö +10°,
tammikuun +2,2° ja heinäkuun +18,1°,
Marseillessa ovat vastaavat luvut +14,3°,
+6,4° ja +22,1°. Sademäärä keskimäärin n.
600 mm luoteisrannikolla, 1,000 mm
eräissä vuoristolaaksoissa ja Keskiylängön
etelärinteillä 1,500-2,000 mm. Rhônen
laaksossa puhaltaa mistraali. —
Kasvillisuus. Etelässä Välimeren-kasvillisuus,
joka työntyy Rhônen laaksoa myöten
pitkälle pohjoiseen; kastanjapuu on tärkeä
koko Etelä- ja Keski-R:ssa. Muu osa R:aa,
Keskiylängön nummi- ja havumetsäseutuja
sekä alppialueita lukuunottamatta,
kuuluu lehtimetsävyöhykkeeseen (tammi,
pyökki, vaahtera, saksanpähkinä,
kastanja), vuoristoseuduissa kasvaa
havupuita. Metsän peitossa on n. 18 %
maasta. — Väestö. N. 90 % asukkaista
puhuu ranskaa; vieraskieliset ovat
saksalaisia (n. 1,7 milj., pääasiassa
Elsassissa), flaameja ja valloneja (Belgian
rajalla) ja italialaisia (300,000)
Korsikassa ja Nizzassa. Bretagnessa asuu
n. l,3 milj. bretoneja, jotka ovat joks.
sekoittumattomia kelttejä, Pyreneitten
länsipäässä baskeja (200,000). Väestöstä asuu
41 % kaupungeissa, joista 15:ssä on yli
100,000 as. Syntyneisyys vuodessa 19 0/00,
kuolleisuus 17 0/00. — Uskonto ja
sivistys
. Valtiokirkkoa ei ole, väestön suuri
enemmistö room.-katolisia (tunnustuksettomista
ei ole tilastoa); protestantteja
on n. 1 milj., juutalaisia n. 100,000. —
Yliopistoja 17, lukuisia tieteellisiä ja
taidelaitoksia ja -seuroja; suurenmoisia
taidekokoelmia. — Elinkeinot.
Pääelinkeino maanviljelys (n. 40 %
asukkaista saa siitä elatuksensa); maa on
hedelmällistä ja hyvin viljeltyä;
viljelysmaata (1922) 66,3 %, siitä peltoa 41,2 %,
viinitarhoja 3 %, puutarhamaata 2,1 %,
niittyä 20 %. Tärkein viljalaji vehnä;
se ei kumminkaan riitä väestön
kulutukseen. Sokerijuurikkaan viljelys
maailmansodan jälkeen suuresti kasvanut.
Provencessa viljellään öljypuita, Rhônen
laaksossa mulperipuuta, etelässä erilaisia
etelänhedelmiä. Viininviljelyksellä
elää n. 1,5 milj. ihmistä,
viljelyksen pääalueet Seinen, Garonnen ja
Rhônen laaksot sekä Languedoc. V. 1924
saatiin 16,000 km2:n viljelysalueelta
n. 73 milj. hl viiniä (arvo 5 miljardia
frangia). Karjanhoito ei tuota
riittävästi väestön omiksi tarpeiksi.
Vuorityö on vars. Elsass-Lothringenin
liittämisen jälkeen Ranskaan ja Saarin alueen
jouduttua ransk. hallinnon alaiseksi,
suuresti voimistunut. Raudantuotannossa
(1925: 35 milj. ton. malmia, 8,5 milj.
ton. rautaa, 7,4 milj. ton. terästä)
voittaa nyk. vain Yhdysvallat R:n. Muita
vuorityön tuotteita kivihiili (1925:
47 milj. ton.), kalisuola ja ruokasuola.
Teollisuus maapallon ensimmäisiä.
Tärkein haara tekstiiliteoll.;
silkkiteollisuuden keskuksia ovat Lyon,
Saint-Étienne, Grenoble, vaatetus- ja
muotiteollisuuden Pariisi, villateollisuuden
Rouen, Amiens, Lille. Metalliteollisuuskeskuksia
ovat Saint-Étienne, Le Creusot, Lyon,
Pariisi. — Tärkeimmät tuontitavarat:
puuvilla, kivihiili, villa, vilja, silkki;
vientitavarat: valmiit vaatteet, silkkikankaat,
puuvillakankaat, villakankaat, rauta ja
teräs, autot. — Rautateitä n. 42,000 km.
Raha: 1 frangi (franc) = 100 centimeä.—
Valtiomuoto ja hallitus. R. on tasavalta
v:sta 1870, voimassa oleva perustuslaki
on v:lta 1875. Eduskunta 2-kamarinen:
edustajakamari (1 edustaja joka
75,000 as. kohden, valitaan 4 v:ksi) ja
senaatti (314 jäsentä, departementtien
ja siirtomaiden valitsijamiesten
valitsemat 9 v:ksi). Yleinen äänioikeus 21 v.
täyttäneillä miehillä. Presidentin vaalia ja
valtiosäännön muutoksia koskevien
kysymysten käsittelyä varten kokoontuvat
molemmat kamarit yhteisistuntoon
muodostaen silloin kansalliskokouksen.
Presidentti valitaan 7 v:ksi. Maan
hallituksen, ministerineuvoston, nimittää
presidentti. Korkeimpana hallinnollisena
tuomioistuimena toimii valtioneuvosto
(conseil d’état), joka myös voi antaa
eduskunnalle ja hallitukselle lausuntoja


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:35 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0620.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free