- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1125-1126

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ranska

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

lakiehdotuksista ja poliittisista
kysymyksistä. Algeriaa ja Belfortin aluetta
lukuunottamatta on maa hallinnollisesti
jaettu 90 departementtiin (ylin
hallitusmies prefekti); nämä jakautuvat
arrondissementteihin (hallitusmies aliprefekti),
nämä kantoneihin (joilla ei ole
paikallishallintoa) ja nämä kuntiin (esimies
määri). — Pääkaup. Pariisi.

Siirtomaat ja suojelusalueet:
Afrikassa:
Pinta-ala km2Asukkaita
Algeria 575,000 5,8 milj.
Tunisia 125,000 2,1 milj.
Marokko 420,000 4,5 milj.
Sahara 2,400,000 0,5 milj.
Ranskan Länsi-Afrikka 3,520,000 12,3 milj.
Ranskan Keski-Afrikka 2,600,000 2,8 milj.
Madagaskar lähisaarineen 627,000 3,4 milj.
Réunion y, m. 2,400 200,000
Somalirannikko 22,000 65,000
Aasiassa:
Ranskan Intia 513 270,000
Ranskan Indo-Kiina 780,000 19,400,000
Amerikassa:
S:t Pierre ja Miquelon 241 4,000
Guadeloupe 1,780 230,000
Martinique 987 250,000
Ranskan Guayana 88,250 44,000
Oseaaniassa:
Uusi-Kaledonia 18,400 50,000
Muita saaria 4,000 32,000


Kansainliiton mandaatteja:
Togo 52,000 765,000
Kamerun 431,000 2,5 milj.
Syyria ja Libanon 182,000 3,3 milj.


R:sta riippuvaisia itsenäisiä valtioita
ovat Andorra ja Monaco. R:n ja
Englannin yhteisen hallinnon alaisia ovat
Uudet-Hebridit.

Historia. Rautakauden alkaessa
(1000-800 e. Kr.) asui R:ssa ligureja. Nämä
joutuivat kosketuksiin kreikkalaisten,
ja vielä aikaisemmin foinikialaisten
kanssa, jotka olivat perustaneet sinne
kauppa-asemia (vrt. Marseille).
Etelä-Ranskassa iberit syrjäyttivät ligurit
n. 600 e. Kr. Samoihin aikoihin tuli
koillisesta kelt. kansoja, gallialaisia, jotka
vähitellen saivat haltuunsa heistä
nimensä saaneen Gallian (ks. t.). Gallia
joutui lopullisesti roomalaisille n. 50 e. Kr.,
400-luvulla kansainvaellusten pyörteisiin
ja seur. vuosisadalla frankkilaisille (ks.
Frankkien valtakunta). V. 987
tuli Kapetingien suku R:n
valtaistuimelle. Kuninkaalla ei aluksi ollut
sananvaltaa juuri muualla kuin omassa
herttuakunnassaan Franciassa (Île de France)
Pariisin ympärillä. Kun Normandian
herttua Vilhelm Valloittaja pääsi
Englannin hallitsijaksi, heikonsi se yhä R:n
kuninkaan asemaa. Vielä suuremman
menetyksen aiheutti Ludvig VII:n
eronneen puolison Akvitanian perijättären
Eleonoran avioliitto (1152) Englannin
tulevan kuninkaan Henrik Plantagenet’n
kanssa, jolla paitsi Normandiaa oli
Ranskassa myös Anjou, Maine ja Touraine.
Täten koko länsi- ja keskiosa Ranskaa
tuli kuulumaan Englannin kuninkaalle.

Kuninkaan arvovalta alkaa jälleen
kohota Filip II Augustin
(1180-1223) ajoista. Hän valloitti
Englannilta Normandian, Anjoun, Tourainen
ja Poitoun ja vakiinnutti valtansa
Pohjois-Ranskassa. Hänen poikansa
Ludvig VIII:n (1223-26) pojan
Ludvig IX Pyhän (1226-70) aikana
päättyivät albigenssisodat, jotka lopettivat
Etelä-Ranskan valtiollisen ja uskonnollisen
erikoisaseman. Viimemainittu teki
Pariisin parlamentista kuninkaan
korkeimman tuomioistuimen, jonka
päätöksiä kaikkien oli noudatettava. Hänen
poikansa Filip III Rohkean (1270-85)
poika Filip IV Kaunis (1285-1314)
peruutti Champagnen kruunulle, teki
paavit R:n kuninkaista riippuviksi ja
kutsui kaupunkien edustajat valtiopäiville.
Seuraavat hallitsijat olivat Ludvig X
(1314-16), Filip V (1316-22),
Kaarle IV (1322-28) ja Filip VI
(1328-50), viimeksimainittu Capet-suvun
Valois-nimistä sivuhaaraa. Filip VI:ta
ei Englannin kuningas Edvard III,
joka oli Filip IV:n tyttärenpoika,
tunnustanut hallitsijaksi, vaan aloitti n. s.
satavuotisen (kruununperimys-) sodan
(1339-1453). Ranska kärsi 1346
tappion Crécyssä ja menetti Calais’n;
kuningas Juhana Hyvä (1350-64)
joutui Poitiers’n taistelussa 1356
vangiksi, ja sisäisiä levottomuuksia puhkesi
(Jacquerie-kapina). V. 1360 tehdyssä
Brétignyn rauhassa R:n oli luovutettava
Englannille Lounais-Ranska Loireen asti
ja Calais. Kaarle V Viisaan
(1364-80) aikana valloitettiin melkein
kaikki Englannin ransk. alueet, mutta
kun R. hänen poikansa Kaarle VI:n
(1380-1422) aikana oli sisäisten
riitaisuuksien heikontama, niin englantilaiset
saivat Azincourtin voiton (1415) ja



<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:35 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0621.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free