- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1129-1130

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ranska - Ranskalainen side - Ranskalais-klassillisuus - Ranksalais-saksalainen sota - Ranskan Akatemia - Ranskan Guyana - Ranskan Guinea - Ranskan Intia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


ja auttoi 1859 Sardiniaa, saaden
korvaukseksi Savoijin ja Nizzan. Sensijaan
sekaantuminen Meksikon (ks. t., historia)
asioihin ei tuottanut tuloksia, ja
Saksan-Ranskan sodassa (1870-71) Napoleon
menetti kruununsa.

Kolmannen tasavallan aikana (v:sta
1870) R. tehtyään rauhan Saksan kanssa,
jolloin menetti Elsass-Lothringenin ja
joutui maksamaan 5 miljardin frangin
sotakorvauksen, ja selviydyttyään
Pariisissa 1871 puhjenneesta
kommuunikapinasta, on yhtämittaa
kohonnut. Uudistuksia, osittain varsin
jyrkkiä, on toimeenpantu, kuten
uskonnonopetuksen poistaminen kansakouluista
1882, porvarillinen (ei-kirkollinen)
avioero 1884 ja hautaus 1887, lait
munkkikuntia vastaan 1901 ja 1904, kirkon
ja valtion ero 1905, sairaus- ja
vanhuudenvakuutus 1910-11. Uusia siirtomaita
hankittiin jatkuvasti. Ulkopolitiikassa
vallitsi yhtaikaa Saksan pelko ja
kostonajatus. Siinä tarkoituksessa tehtiin
1890-luvulla liitto Venäjän kanssa, jolle
annettiin suuria lainoja. Suhde Englantiin oli
ollut 1890-luvulla kireänlainen etujen
vastakkaisuuden takia Afrikassa, mutta
1904 tapahtui läheneminen. Saksan
kanssa oli 1905-06 ja 1911 Marokosta
aiheutuneita selkkauksia. Sisäpoliittisista
kysymyksistä ks. Boulanger, Panamajuttu,
Dreyfus.


Maailmansota (ks. t.) päättyi
Versailles’n rauhassa (ks. t.) R:n ja sen
liittolaisten voittoon. R:n rahataloudellinen
asema on sodan jälkeen ollut tavattoman
vaikea, sodan aiheuttamat menot kun
nielevät jatkuvasti määrättömiä summia,
frangi suuren velkaantumisen takia on
melkoisesti laskenut ja Saksalta odotetut
miljardit ovat osittain jääneet saamatta.
V:sta 1924 maltillisempi politiikka
Saksaa kohtaan on päässyt valtaan. Sen
tuloksena on ollut m. m. Saksan
sotakorvauksen järjestäminen ja n. s. läntinen
turvallisuuspakti, jossa Saksa tunnustaa
nyk. länsirajansa.

R:n kolmannen tasavallan presidentit
ovat: Thiers (1871-73), Mac Mahon
(1873-79), Grévy (1879-87), Carnot (1887-94),
Casimir-Périer (1894-95), Faure
(1895-99), Louhet (1899-1903), Fallières
(1906-13), Poincaré (1913-20), Deschanel (1920),
Millerand (1920-24) ja Doumergue (v:sta
1924). [Hanotaux (ransk.); Lavisse
(ransk., 1920-22); Laurin, „Väkivaltaa ja
vääryyttä" (1919); Ruuth (1893).]

Ranskalainen side, kirjan kokonahkakannet.
Ranskalainen vierailu, lyhyt vierailu.

Ranskalais-klassillisuus, ransk.
klassisismi,
kirjallinen makusuunta,
joka 1600-luvulla syntyi Ranskassa
ja sieltä levisi muuhun Eurooppaan.
Se pyrki järkevyyteen, selvyyteen ja
yleisinhimillisyyteen, mikä tapahtui
usein mielikuvituksen, tunteen ja
persoonallisen sävyn kustannuksella.
Antiikin (Aristoteleen) taidesääntöjä
noudatettiin tragediassa turhan tarkasti
vars. n. s. kolmen yhteyttä (ajan,
paikan ja toiminnan), ja usein ne
käsitettiin väärin, josta syystä tätä suuntaa
on usein sanottu pseudo- l.
valeklassillisuudeksi.
Taidesuuntaa
suosi vars. Ranskan Akatemia; sen
teoreetikko on Boileau-Despréaux ja
suurimmat kirjailijat Corneille, Racine ja
Molière (ks. n.). [Homén (ruots., 1914-16).]

Ranskalais-saksalainen sota,
Saksan-Ranskan sota 1870-71 (ks. t.).

Ranskan Akatemia (ransk. Académie
française
), Richelieun perustama 1635.
Siinä on 40 jäsentä, etupäässä
kirjailijoita ja kielimiehiä, mutta myös muut
huomattavat kansalaiset voivat päästä
sen jäseniksi. Sen tehtävänä oli aluksi
valvoa ranskan kielen puhtautta, mutta
se tuli pian ylimmäksi asteeksi
kirjallisissa kysymyksissä. Tässä suhteessa
se on paljon menettänyt merkitystään, vrt.
Institut de France.

Ranskan Guayana ks. Guayana.

Ranskan Guinea (ransk. Guinée
Française
), Ranskan Länsi-Afrikkaan kuuluva
siirtomaa-alue Portugalin Guinean ja
britt. Sierra Leonen välillä. 231,700 km2,
2 milj. as. Vientitavaroita: kautsu, karja,
maapähkinät. Pääkaup. Konakry.

Ranskan Indo-Kiina (ransk.
L’Indochine Française), Taka-Intian
itäosassa oleva Ranskan siirtomaa-alue, johon
kuuluvat Kochin-Kiina, Kambodša,
Annam, Tonking
ja Laos (ks. n.).
Etelä-Kiinassa oleva Kvangtšoun (ks. t.)
ransk. vuokra-alue kuuluu hallinnollisesti
R. I.-K:aan. Pinta-ala yht. 780,000 km2,
19,4 milj. as. Hallinnon johdossa on
Hanoissa asuva kenraalikuvernööri.
R. I.-K. on Aasian hedelmällisimpiä
seutuja. Vientitavaroita: riisi (70 % koko
viennistä), kalat, mausteet (pippuria),
vuodat, kivihiili, puuvilla, kautsu, sokeri.
Maassa on vielä paljon käyttämättömiä
mineraalirikkauksia.

Ranskan Intia (ransk. Établissements
Français dans l’Inde
), Etu-Intiassa
olevat Ranskan siirtomaa-alueet:
Pondichéry, Karikal, Chandernagore, Mahé ja
Janaon; yht. 513 km2, 270,000 as.
Kuvernööri asuu Pondichéryssä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:35 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0623.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free