- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1131-1132

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ranskan Keski-Afrikka - Ranskan kieli ja kirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Ranskan Keski-Afrikka (ransk.
Afrique Équatoriale Française),
Ranskan siirtomaa-alue Afrikassa, ulottuu
Atlantin rannalta Kongon suun pohjoispuolelta
Tsad-järveen ja Bahr el-gazaliin. R. K:aan
kuuluvat Gabunin, Keski-Kongon,
Ubangi-Šari’n ja Tsadin siirtomaat, kunkin
hallinnon johtajana kuvernööri ja näiden
päällikkönä Brazzavillessä asuva
kenraalikuvernööri. 2,600,000 km2,
2,8 milj. as., näistä 1,900 valkoihoista.
Vientitavaroita: kautsu, eri puulajeja,
norsunluu, palmuöljy.

illustration placeholder

Juhla-asuisia naisia Ranskan Kongosta.


Ranskan kieli ja kirjallisuus. Kieli.
Ranskan kieli, joka on romaaninen kieli,
on syntynyt Rooman keisariajalla
Galliassa puhutusta latinasta. Se jaetaan
esikirjalliseen ranskaan, muinaisranskaan
(800-1400) ja uus- l. nykyisranskaan.
[ Söderhjelm-Tötterman (koulukielioppi,
1921), Hagfors (sanakirja, 1914).]
Kirjallisuuden vanhin huomattava
muistomerkki on Rolandin (ks. t.) laulu
(n. 1080). N. 1150-1230 kukoistaa osin
kelttiläisen saturunouden, osin
provencelaisen lyriikan (ks. Provencen
kieli ja kirjallisuus
) pohjalta
noussut hienostunut eepillinen runous,
n. s. bretonilaiset romaanit (ks. t.),
joiden pääedustaja on Chrétien de
Troyes.
Varsinaisen kansan
keskuudessa syntyy humoristisia runonovelleja
(vrt. Fabliau) ja eläinsatuja (vrt.
Kettu Repolainen). 1200-luvulla
kirjoitetaan suuri opetusrunoelma
„Ruusunromaani". Jo 1100-luvulla alkaa
draama, joskin sen vars.
kukoistusaika on vasta 1300-1400-luvuilla.
Vakava näytelmä jakautuu mysteeri- ja
miraakkelinäytelmiin ja moraliteetteihin
(ks. n.), huvinäytelmä farsseihin ja
sottie’siin (ks. n.). 1400-luvun runoilijoista
on Villon merkittävin. — Renessanssia
edustaa Plejadin (ks. t.) runoilijakoulu,
novellienkirjoittaja Margareeta
Navarralainen,
suuri humoristi
Rabelais ja esseisti Montaigne.
— Ranskalais-klassillisuus (ks. t.)
1600-luvulla vie ransk. makusuunnan voittoon
muualla Euroopassa. Suunnan teoreetikko
on Boileau-Despréaux, sen
suurimmat näytelmärunoilijat Corneille,
Racine
ja Molière, muut
pääedustajat saturunoilija La Fontaine,
romaanikirjailija M:me de La Fayette,
moralisti La Rochefoucauld,
tapojenkuvaaja La Bruyère,
kirjeidenkirjoittaja M:me de Sévigné,
uskonnolliset kirjailijat ja kaunopuhujat
Bossuet ja Fénelon sekä filosofit
Descartes ja Pascal. — Valistusajan
(n. v:sta 1715) luonteenomaisin teos on
ensyklopedistien toimittama suuri
,,Encyclopédie" (ks. Ensyklopedia).
Johtavat kirjailijat ovat Montesquieu,
Voltaire
ja Rousseau, muita,
näytelmäkirjailijat Marivaux
ja Beaumarchais, edelleen Diderot,
Prévost
ja Lesage.
Vallankumous- ja keisariajan huomattavimmat
kirjailijat ovat Chénier, M:me
de Staël ja Chateaubriand.
Romantiikan varsinaisen ajan (1830-48)
pääkirjailijat ovat Hugo, joka on
viljellyt kaikkia kirjallisuuden lajeja,
lyyrikot Musset, Gautier, Lamartine
ja Vigny, romaaninkirjoittajat
Stendhal (ks. Beyle),
Mérimée ja kriitikko Sainte-Beuve
sekä historiankirjoittaja Michelet.
Naturalismia valmistaa Comten
positivistinen filosofia, jonka Taine
sovelluttaa kirjallisuushistoriaan ja estetiikkaan,
kaunokirjallisuudessa George Sand
ja varsinkin Balzac ovat naturalismin
edeltäjiä. Sen päämestarit ovat Flaubert,
Goncourt
-veljekset, Zola, Daudet
ja Maupassant. Ajan lyyrikoista ks.
Baudelaire ja Leconte de Lisle,
näytelmäkirjailijoista Scribe, Sardou,
Augier, Dumas
nuor., Becque, Curel,
joista tosin vain kaksi viimeksimainittua on
vars. naturalistia. Valtaväylästä sivulla
on Renanin skeptillisyydestä
vaikuusta saanut France. 1890-luvulla
naturalismi alkaa syrjäytyä. Lyriikan
alalla esiintyy symbolismi, jota
edustavat Verlaine, Mallarmé ja belg.
Verhaeren, sekä näytelmäkirjallisuuden
alalla Maeterlinck. Moraalisia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:11 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0624.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free