- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1143-1144

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Raskaat nesteet-Rastaat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Ægthed" (1826). V. 1818 K. kävi Suomessa, jolloin
innostutti maamme oppineita suomenkielen ja
kansanrunouden tutkimiseen. R. on myös julk.
lapin kieliopin (1832) sekä tutkimuksen (1819)
suom.-ugr. kansojen sukulaisuussuhteista. [Wimmer
(tansk., 1887); Jespersen (tansk., 1918).]

illustration placeholder

Rasmus Rask.

Raskaat nesteet, sellaiset liuokset,
joilla on suuri ominaispaino ja joita
käytetään kivennäisten ominaispainon
määräämiseen. — Raskaat öljyt,
tervojen ja vuoriöljyn vaikeasti kiehuvat
osat.

Raskassälpä, baryyttisälpä,
kivennäinen, pääasiassa bariumsulfaattia;
lisäaine värijauheissa ja kautsussa.

Raskaus, naisen tila sinä aikana
(n. 40 viikkoa viimeisten kuukautisten
alkamispäivästä lukien), jolloin
hedelmöittynyt muna kehittyy emässä.
Ensimmäisiä r:n oireita ovat kuukautisten
poisjääminen, oksennukset, hermokivut,
omituiset mieliteot; rintojen nännit
käyvät tummanruskeiksi, ruskeita täpliä
ilmestyy usein kasvoihinkin. Sikiön
kasvaessa suurenee emä kohoten pian
vatsaonteloon. Täysin varmat r:n merkit ovat
kumminkin vasta 5:nnen kuukauden
alussa kuuluvat sikiön sydämenäänet ja
äidin tuntemat sikiön liikkeet. R.-ajan
terveydenhoitoon nähden on huomattava:
kiivaita ruumiinliikkeitä tulee välttää,
vikautuneet hampaat on pikaisesti
korjattava, koska ne muuten varsin nopeasti
murenevat, umpitautia vastustetaan
lievästi ulostavilla aineilla. — Vaarallinen
r:n muoto on emänulkopuolinen r. (sikiön
kehittyminen munajohtimessa, joskus
munasarjassa tai vatsaontelossa). R:n
ennenaikainen keskeytyminen - keskenmeno
(ks. t.). R. on useimmiten 1-sikiöinen;
kaksosia on vain 1 tapaus 80:sta,
kolmosia 1 tapaus 8,000:sta.

Raskauttavat asianhaarat, ne
tosiseikat, joiden olemassaolon johdosta rikos
esiintyy raskaampana ja sen tähden
aiheuttaa ankaramman rangaistuksen,
kuin rikoksesta yleensä on säädetty.
Väliin on R. L:ssa mainittu, mitä on
pidettävä johonkin rikokseen nähden
r:na a:na, väliin taas on sen
ratkaiseminen jätetty tuomioistuimelle.

Raskolnikot (ven.), kaikkien Venäjän
kirkon lahkolaisten yhteinen nimitys,
ahtaammassa merkityksessä Moskovaa
patriarkka Nikonin 1667 toimeenpaneman
liturgisen uudistuksen takia muodostuneen
lahkon jäsenet n. s. vanhauskoiset l.
starovertsit. Muita r:oja ovat „hengelliset
kristityt", jotka hylkäävät kaikki
jumalanpalvelusmenot, sekä duhoborit,
molokaanit, skoptsit, stundistit
(ks. t.) y. m.

Rask-Örsted Fondet, tansk.
tieteellinen rahasto, per. 1919,
pääoma 5 milj. kruunua.

Rasmussen, Knud (s. 1879),
Grönlannissa syntynyt tansk. Grönlannintutkija
ja napaseuturetkeilijä, perusti 1910
Luoteis-Grönlantiin Thulen lähetys- ja
kauppa-aseman. vrt. Napamaat,
löytöhist.

Raspi (ruots.), jämsi, rouhin,
piikkihampainen viilantapainen puu-, luu-,
sarvi- y. m. töihin käytettävä työkalu.
Raspikone, kone, jossa pyörivä terillä
ja hampailla varustettu valssi jyrsii
väri- y. m. puuta lastuiksi.

Rasputin [-pū-], Grigorij
Jefimovitš
(1872-1916), siperialainen
munkki ja seikkailija. Sai Venäjän hovipiireissä
suuren vaikutusvallan, koska nautti keisarinnan
erikoista luottamusta; murhattiin.

Rastaat. 1. Varpuslintuheimo (Turdidæ),
johon kuuluvat rastaan, kivi- ja pensastaskun,
leppälinnun, satakielen ja punarinnan suvut.
Nilkan etupuoli yhden, takaosa kahden
rinnakkaislevyn peitossa (saapasnilkkainen
jalka). — 2. Rastaan suku (Turdus).
Räkättirastas (T. pilaris),
26-28 cm pitkä, selkä ja hartiat punaruskeat,
päälaki, niska ja yläperä tuhkanharmaat,
kurkku ja rinta ruosteenkeltaiset,
mustapäiset. Pesii puihin ja katajapensaisiin;
munia 5-6, sinivihreät, ruskeatäpläiset. Syö
matoja, etanoita, hyönteistoukkia y. m., mutta
myös marjoja puutarhoista; muuttolintu, mutta
jää leutoina talvina paljon maahamme.

illustration placeholder

Räkättirastas.

Laulurastas (T. musicus), yleinen
koko maassamme. Kuva ks. värikuvaliitettä
Lintuja. Pituus 20-24 cm. Erinomainen
laulaja, havumetsien asukas. Pesä tav. kuusessa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 02:33:49 2020 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0630.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free