Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1167-1168 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rautahiilioksidi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Valtion rautateiden raide.

suoraan rataan. Kaarteen pienin säde saa
valtion-r:illämme olla 300 m, vaihteissa
pienempi. Radan suurin sallittu nousu
on 12:1000. — R:n päällysrakennukseen
kuuluvat kiskot, pölkyt ja päällyssora.
Kiskot ovat 9-15, joskus 18 m pitkät,
niiden paino on jopa 50 kg/m.
Valtion-r:iden kiskot painavat 25 ja
30 kg sivuradoilla, pääradalla 43 kg/m.
Kiskojen päät yhdistetään toisiinsa side-
l. jatkokiskoilla. Jatkokohta sovitetaan
pölkkyjen väliin. Pölkyt ovat puuta, meillä
2,75 m pitkiä tai rautaa, toisinaan
rautabetonia. — Raiteiden haaraantumis- ja
risteyskohdissa ohjautuu vaunu toiselle raiteelle
vaihteen (ks. t.) avulla. Yksitellen
voidaan vaunuja ja vetureita siirtää
raiteelta toiselle kääntö- ja työntöpöydillä.
vrt. Rautatievaunu, Veturi.

Historia. R:n edeltäjänä on pidettävä
niitä puisia raideteitä, joita jo
1500-luvulla käytettiin Harzin, Tirolin y. m.
vuorikaivoksissa, jotta kaivosvaunut
niillä kulkisivat helpommin. Kulumisen
välttämiseksi käytettiin mutkapaikoissa
rautaisia suojakiskoja tai päällystettiin
kiskot toisinaan rautalevyillä. Kun
raudan hinta 1767 laski tuntuvasti, niin
eräässä Englannin tehtaassa alettiin
käyttää varastoituja litteitä harkkoja
puun asemesta raiteina. Tulos oli hyvä;
valurauta vaihdettiin v:n 1808 jälkeen
takorautaan, ja 1820 voitiin ne jo
valssilaitoksissa valmistaa pitkinä
kankina. Ensim. epätasaisilla raideteillä
ihmiset tai hevoset vetivät kolisevia
rattaita, kunnes höyryvoima otettiin
käytäntöön. Aluksi käytettiin kiinteitä
höyrykoneita, jotka köysien avulla
saattoivat vetää vaunuja esim. mäkeä ylös.
Liikkuvan höyrykoneen, veturin (ks. t.
ja Stephenson) keksimisen jälkeen
1825 oli r. valmis. Ensim. r.
mannermaalla rakennettiin 1835 Belgiaan,
seuraavat 1836 Saksaan, 1837 Ranskaan ja
1838 Venäjälle.

Suomen ensim. r. rakennettiin Helsingistä
Hämeenlinnaan 1858-62; seuraavat olivat
Riihimäki—Pietari 1868-70, Hyvinkää—Hanko,
valmistui 1873, Kerava—Porvoo 1874,
Hämeenlinna—Tampere—Turku 1876, uudemmista
ovat tärkeimmät Tampere—Vaasa
1883, Seinäjoki—Oulu (1886) —Tornio 1903,
Kouvola—Kuopio (1889) —Kajaani 1904,
Viipuri—Joensuu (1894) —Nurmes 1911,
Tampere—Pori 1895, Haapamäki—Jyväskylä
(1897) —Pieksämäki (1918) —Savonlinna
(1914) —Elisenvaara 1908, Helsinki—Turku
1903, Laurila—Rovaniemi 1909,
Matkaselkä—Suojärvi 1926. vrt.
erikoisartikkeleita eri rautateistä.

V. 1923 oli r:itä koko maailmassa
1,215,878 km, mistä Euroopassa 374,415,
Amerikassa 601,914, Aasiassa 135,067,
Afrikassa 55,520 ja Austraaliassa
48,962 km. Eniten on rautateitä
Yhdysvalloissa, 404,513 km, sekä Euroopassa
Saksassa 57,245, Euroopan Venäjällä
55,978, Ranskassa 52,737 ja
Isossa-Britanniassa ja Irlannissa 38,287 km.
Ruotsissa niitä oli 15,502, Tanskassa
4,968, Norjassa 3,456, Latviassa 2,824 ja
Virossa 1,067 km. Saksassa r:t ovat
yleensä valtion omistamia, Englannissa
ja Yhdysvalloissa sitävastoin etupäässä
yksityisten. — Suomen r:itä oli 1924 yht.
4,595 km, joista 4,295 valtion ja 300
yksityisten. V. 1862 oli niiden pituus 107 km,
1882 885 km, 1892 2,007, 1912 3,756 km.
V. 1924 oli valtion-r:illä 630 veturia,
1,0281 henkilövaunua ja 16,125
tavaravaunua. Niillä kuljetettiin 28,8 milj.
matkustajaa ja 8,1 milj. ton. tavaraa;
kokonaistulot olivat 641,6 milj. mk., josta
tavaraliikenteestä 396 milj. ja
matkustajaliikenteestä 219 milj. mk.
Korkoa r:ihin kiinnitetylle pääomalle
saatiin 1925 1,48 % (ed. v. 2,57). [Järvinen.
„Liikenne" (1926).]

Rautatiehallituksen neuvottelukunta.
Liikennöivää yleisöä läheisesti
koskevain taikka muuten tärkeiden
asiain valmistelevaa käsittelyä varten
toimii r. n., johon kutsutaan henkilöitä,
jotka toimintansa kautta talouselämän eri
aloilla ovat saavuttaneet huomattavan
asiantuntemuksen. R. n:taan kuuluu
vähintään 9 jäsentä, jotka kulkulaitosten ja
yleisten töiden ministeriö määrää 3 v:n
ajaksi kerrallaan, sittenkuin erinäiset
keskusliitot ja järjestöt ovat tehneet
ehdotuksensa. R. n:n kokouksiin ottavat
osaa myöskin ne Rautatiehallituksen
jäsenet, joiden läsnäolon Rautatiehallitus
katsoo tarpeelliseksi (Asetus
valtionrautateiden hallinnosta 28/9 1922, 56 §;
Valtioneuvoston päätös 13/4 1923).

Rautatiehallitus ks. Rautateiden hallinto.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>