Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1191-1192 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rehufosfaatti-Reimari

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

tärkkelystä (250 g rasvaa). — Viljaarvoyksikkö
on rehumäärä, joka syötettynä sialle sopivassa
rehuannoksessa aiheuttaa tällä eläimellä saman
lisäkasvun kuin 1 kg ohraa. [Poijärvi,
„Maataloudellisten kotieläinten ruokinta" (1922).]

Rehufosfaatti, osaksi presipitaattia
(dikalsiumfosfaattia), osaksi rehuluu
jauhoja (trikalsiumfosfaattia) sisältävä
rehuaine; valmistetaan luista. Annetaan
vähissä erin päivittäin eläimille rehussa
mahdollisesti olevan liian vähäisen
fosforihappo- ja kalkkiravinnon lisäksi.

Rehujuurikas ks. Juurikas.

Rehukalkki, rehufosfaatti (ks. t.).

Rehuluujauhot, rehufosfaatti (ks. t.).

Rehumestari, aliupseeri eskadroonassa
ja patterissa, joka huolehtii hevosten
hoidosta ja ruokinnasta.

Rehuvehnäjauhot, vehnäjauhoteollisuuden
sivutuotteita, sisältävät enemmän jauhemaisia
osia ja myös tärkkelystä sekä vähemmän
kasvisyytä ja tuhkaa kuin vehnänleseet.

Rehuvirna, elovirna. ks. Virna.
— Rehuyksikkö ks. Rehuarvo.

Rei (mon. reis), Portugalin ja
Brasilian rahayksikkö, 1/1000 milreisia.

Rei, August (s. 1886), vir.
asianajaja, sos.-dem. puolueen johtajia. Viron
väliaik. hallituksen jäsen 1918-19, Viron
perustavan kokouksen puhemies.

Reichenau [raihhənau], Badeniin
kuuluva saari Bodenjärvessä. Benediktiiniluostari,
per. 724, joka vuosisatoja oli sekä tieteellinen
että taiteellinen keskus.

Reichenbach [raihhənbah]. 1. Kaup.
Preussissa, gleesiassa, Breslausta lounaaseen.
Kutomateoll. 16,000 as. — 2. Kaup. Saksissa
Zwickausta lounaaseen. Kutoma- ja rautateoll.
30,000 as.

Reichenbach [raihhənbah], Georg
(1772-1826), saks. mekaanikko, kuuluisan
hienomekaanis-optillisen laitoksen
perustaja, johon myöh. liittyi Fraunhofer. —
Reichenbach, Karl (1788-1869), saks.
kemisti, keksi kreosootin, parafiinin y. m.
puutervasta, pannen täten alulle puu- ja
ruskohiilitislausteollisuuden.

Reichenberg [raihhənberhj]
(tšek. Liberec), kaup. Tšekko-Slovakiassa,
Praagista koilliseen. Villateollisuutta;
Böömin suurimpia teollisuuskaupunkeja.
Esikaupunkeineen 70,000 as.

Reichstadt [raihštat] ks. Napoleon II.

Reid [rīd], Mayne (1818-83), engl.
nuorison seikkailukirjojen tekijä; eräitä
suomen. — Reid, Thomas (1710-96),
skotl. filosofi, n. s. skottilaisen filosofikoulun
perustaja. — Reid, Sir William
(1791-1858), engl. meteorologi, kuvernöörinä
Bermuda-saarilla, Barbadosissa ja Maltassa;
suoritti arvokkaita tutkimuksia pyörremyrskyjen
laeista.

Reijonen, Juho Heikki (1855-1924),
kirjailija, Valkjärven kirkkoherra 1908-24. Teoksia:
„Vaihdokas", „Kertoelmia", ,,Uusia kertoelmia"
(1880-luvulla), „Suuteita" (kootut yhteisjulkaisuksi
„Kertoelmia ja kuvauksia"), „Kulku-ukon kertomuksia"
[Kallio, ,,Uudempi suom. kirjallisuus" II (1912).]


J. H. Reijonen.

ReijoWaara, Karl Konrad (s. 1853),
alk. Relander, suom. lääkäri,
työskennellyt tarmokkaasti kansan syvien rivien
terveydenhoidon kohottamiseksi.

Reikäompelu tehdään kankaaseen
nyhtämällä siitä pois joko kuteita tai
loimia; purkautumisen estämiseksi
ommellaan joko kiertämällä lankojen ympäri
tai parsinpistoin. Parsinpistoihin
käytetään myös värillistä lankaa.

Reikätiili, keveä, eristävä ja
tulenkestävä onttotiili.

Reiman, Willem (1861-1917), vir.
pappi, kansanvalistusmies ja historioitsija.
Ottanut innokkaasti osaa us. vir.
edistysrientoihin. Julk. m. m. ,,Eesti
Piibli ümberpanemise lugu".


W. Reiman.

Reimari, meriviitta, laivareitin
varrella olevista kareista varoittava merkki.
R.-järjestelmiä on kaksi. Lateraali- l.
kylkijärjestelmässä on kahdenlaisia r:ita;
näistä reittiä ylöspäin purjehdittaessa
toiset (meillä alk. valkea, nyk. vaaleanpunainen)
jäävät vasemmalle, toiset meillä musta- ja
valkeavöiset, n. s. kirjavat r:t) oikealle.
Käytännössä miltei kaikilla satamiin johtavilla
reiteillä yli maapallon sekä meillä sisävesillä,
Ilmansuuntajärjestelmässä l.
kompassijärjestelmässä, jota käytetään
meillä ja Ruotsissa saaristomeren reimauksessa,
on neljä erilaista r:ia, joista kukin on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>