Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1233-1234 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Riikintaaleri-Riisi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

viuhkaksi leviävän pyrstön peitinhöyhenet
erittäin pitkät, kaunisväriset,
niiden kärjissä silmätäplät. Naaras
harmaanruskea, vailla pitkiä pyrstön
peitinhöyheniä. Koristuslintuna pidetty.


Riikinkukko.

Riikintaaleri, riikintalari
(ks. Riksi).

Riilahti (ruots. Rilax), maatila
Bromarvissa. Kuulunut m. m. Arvid
Stålarmille, Axel Oxenstjernalle, v:sta
1856 kreivillisen Aminoff-suvun
sääntöperintötila. Huomattava taidekokoelma.
— R:n selällä Pietari Suuren johtama
ylivoimainen ven. laivasto voitti 1714
Niilo Ehrenskiöldin johtaman ruots.
laivasto-osaston.

Riimi (ruots.), loppusointu (ks. t.).

Riimikronikka, keskiajalla tavallinen
runomuotoon puettu esitys jostakin hist.
ajanjaksosta.

Riimukirjoitus (ruots. runskrift),
vanhoilla germaanisilla kirjainmerkeillä
laadittu kirjoitus. Se on kehittynyt kreik.
ja lat. kirjaimistoista ja tavataan
ensin esineissä, jotka ovat kuuluneet
goottilaiseen Mustanmeren kulttuuriin
100-200-luvuilla. Gooteilta r. levisi
Tanskaan, Norjaan ja Ruotsiin 200-400-luvuilla,
edelleen friiseille, anglosakseille, burgundeille
ja saksalaisille. Ruotsissa on parikymmentä
vanhoilla riimukirjaimilla laadittua r:ta.
700-luvulla muodostui vanhemmasta
riimukirjaimistosta nuorempi, jolloin
kirjainten lukumäärä väheni 24:stä 16:een.
Sillä laadittuja r:ia on tavattu
viikinkien liikkuma-aloilla Etelä-Venäjältä ja
Kreikasta Englantiin ja Grönlantiin asti.
Skandinaavian maissa on riimukiviä lähes
3,000, useimmat 900-1300-luvuilta. Enimmät
r:t ovat vainajien muistokirjoituksia,
monet runomuotoisia ja piirretyt
taitehikkaasti koukeroivin viivoin. Risti
osoittaa, että vainaja oli kristitty.


Ruots. riimukivi.

Riimusauva, puuhun piirretty
kalenteri, tav. särmikkään sauvan,
harvemmin rasian tai lautalehtisen kirjan
muotoinen. Ollut käytännössä m. m.
Suomessa. [Sirelius, ,,Suomen kansanomaista
kulttuuria" II (1921).]

Riimukalenteri v:lta 1669.

Riippaluoti, mittaluoti syvyysmittauksessa.

Riippurata ks. Ilmarata.

Riipuškala, kunta Etelä-Aunuksessa,
Aunuksen kaupungin ympärillä.

Riisi (Oryza sativa), Aasian
lämpimistä osista kotoisin oleva, n. 1 m:n
korkuinen tuuhearöyhyinen heinäkasvi,


Riisi.

maapallon tärkeimpiä viljalajeja. Kukat
6-heteisiä. R:ia viljellään melkein
kaikissa lämpimissä maissa, Euroopassa vain
Pohjois-Italiassa ja Espanjassa. Aasian itä-
ja eteläosissa se on tärkein viljalaji. V. 1925
arvioitiin maapallon r:n-tuotanto 120-130 milj.
tonniksi. Suomeen tuotiin v. 1925 r:iä 16,000
ton. — R:iä viljellään useita eri laatuja.
Tavallinen r. eli suo-r. kasvaa
vesiperäisillä mailla, joita tav. padoilla pidetään

Kiinan tuotanto (n. 40 milj. ton.) epävarma.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>