Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1237-1238 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rikard-Rikki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Rikard (engl. Richard), Englannin
kuninkaita. — 1. R. I Leijonamieli
(1157-99), hallitsi 1189-99. R. oli
kolmannen ristiretken johtajia ja tuli
tunnetuksi urhoollisuudestaan. Paluumatkalla
R. joutui 1192 vihollisensa Itävallan
herttuan Leopoldin vangiksi; vapautettiin
1194 suunnattomia lunnaita vastaan. —
2. R. II (1367-1400), Edvard III:n
pojanpoika, hallitsijana 1377-99. Vangittiin
1399 ja suljettiin Toweriin, jossa kuoli.
— 3. R. III (1452-85), Gloucesterin
herttua, hallitsi 1483-85. Veljensä Edvard
IV:n kuoltua julistautui kuninkaaksi ja
murhautti molemmat veljenpoikansa,
kaatui taistelussa Henrik Tudoria vastaan.

Riki (engl.) l.takila, merenk.,
aluksen mastot ja muut pyöröpuut, kettingit,
köysistöt, väkipyörät y. m.; ahtaammassa
merkityksessä r:iin ei lueta mastoja eikä
muitakaan pyöröpuita.

Rikimer, Ricimer (k. 472),
Länsi-Rooman sotajoukkojen päällikkö,
germaani, v:sta 456 valtakunnan
tosiasiallinen hallitsija.

Rikkaruohot aiheuttavat taloudellista
vahinkoa riistämällä viljelyskasveilta
ravintoaineita, vettä, valoa, lämpöä ja
kasvutilaa, määrälleen vähentäen ja
laadulleen huonontaen satoa, lisäämällä
muokkauskustannuksia, olemalla
viljelyskasvien tuhosienten isäntäkasvehia
j. n. e. R:n suuri leviäminen riippuu niiden
vähäisistä vaatimuksista maaperään ja
lämpötilaan nähden, usein tavattoman
runsaasta siemenmäärästä, siementen
pitkästä itävyysajasta y. m. Lois-r.
(ks. Loiskasvit) ottavat ravintonsa
isäntäkasvista, siemen-r. lisääntyvät
yksinomaan tai pääasiallisesti siemenistä
(ennen kaikkea 1- ja 2-vuotiset r.),
juuri-r. etupäässä maanalaisista
juuri- ja varsiosistaan (m. m. pelto-ohdake,
peltovalvatti, leskenlehti, juolavehnä,
peltokorte). Siementarkastuksessa
mainitaan meillä erikoisesti vaarallisina:
ahosuolaheinä, kanankaali, tuoksuton saunio,
päivänkakkara, väri- ja peltosauramo,
pelto-ohdake, peltoretikka, ukonpalko ja
hiirenruis. — R:n vastustuskeinoja:
1) r:n siemenistä vapaan kylvösiemenen
ja lannan käyttö (puinti- ja
puhdistusjätteitä rehuna käytettäessä tuhotaan
r:n siementen itävyys keittämällä), 2) sopiva
kasvijärjestys, 3) tarkoituksenmukainen
muokkaus ja ojitus, 4) nuoren oraan
pinta- l. rikkaruohoäestys, 5) kitkeminen,
6) kukannuppujen katkominen, jotta
r. eivät voisi valmistaa tuleentuvaa
siementä, 7) r:n hävittäminen ojan ja tien
varsilta y. m. joutopaikoista. Hyvin
hoidettu kesanto ja juurikasviviljelys,
jolloin maata useita kertoja perusteellisesti
muokataan, ovat vaikuttavia keinoja r:n
hävittämiseksi. Viime vuosina on r:ja
alettu hävittää ruiskuttamalla niille
rautavihtrilli- tai rikkihappoliuosta tai
sirottamalla niille kalisuoloja,
kalkkityppeä y. m. [Grotenfelt, „Suomalainen
peltokasviviljelys" I, 11:s luku: Rikkaruohot
ja taistelu niitä vastaan (1924).]

Rikkaruohoäes, useasta sikinsokin-äkeestä
ketjuilla yhdistetty, kourumaisilla piikeillä
varustettu äes; työleveys vaihtelee 2,5-4,0
m. R:tä käytetään rikkaruohon taimien
tuhoamiseen nuoren oraan seasta.

Rikkaruohoäes (tanskalainen).

Rikkavesi, 18 km pitkä järvi Kaavin,
ja Tuusniemen pitäjissä. R. laskee Juojärveen.

Rikki (lat. sulfur), epämetallinen
alkuaine, kem. merkki S, at.-p. 32,06.
Esiintyy luonnossa pelkkänä tuliperäisiä
seuduilla, metalliyhdistyksinä (sulf ideina:
kiisut, väikkeet, hohteet) ja happiyhdistyksinä
(sulfaatit: kipsi, raskassälpä) sekä lukuisissa
orgaanisissa yhdistyksissä (valkuaisaineet).
Valmistetaan Sisiliassa sulattamalla minunkaltaisissa
kasoissa, Amerikassa, missä r.-kerrokset
ovat hiekkakerroksen alla, puhaltamalla
kerrostumiin kuumaa ilmaa ja vesihöyryä.
Sisilian raaka-r. puhdistetaan tislaamalla,
jolloin saadaan joko r.-härmettä
(r.-kukkaa l. tulikukkaa) tahi sulatettua,
muotteihin valettua kanki-r:iä. R.
esiintyy kolmena allotrooppisena muotona:
1) Tavallinen, rombinen r., keltaisia, hauraita
kiteitä, om.-p. 2,07, sulamisp. 114,5°;
sulaa heleänkeltaiseksi, liikkuvaksi
nesteeksi, joka sakenee 200°:ssa, vetelöityy
jälleen ja kiehuu 448°:ssa. 2) Hitaasti
jähdytetty sula r. kiteytyy monokliinisiksi,
neulamaisiksi kiteiksi, om.-p. l,as, sulamisp.
120°. 3) Jälleen notkeaksi tullut sula r.
jähdytettynä vedessä jähmettyy plastilliseksi n. s.
amorfiseksi r:ksi, joka päinvastoin kuin
edelliset muodot ei liukene rikkihiileen.
— Polysulfideja hapoilla käsiteltäessä
r. eroaa näistä hienojakoisena r.-maitona.
— R. muodostaa vedyn ja metallien kanssa
yhdistyksiä samaan tapaan kuin happi; näistä on
huomattava r.-vety (ks. t.) ja tämän johdannaiset,
sulfidit, sekä hydrosulfidit, esim. kaliumhydrosulfidi,
KSH. R. palaa pääasiassa dioksidiksi, SO₂;
platinan läsnäollessa 500°

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>