Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rikkivety-Rikos
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Rikkivety, vetysulfidi, rikin ja
vedyn kem. yhdistys, H2S, pahanhajuinen
kaasu, jota virtaa paikoin tuliperäisiä
seuduilla maasta. R:yä muodostuu
valkuaisaineiden mädätessä (pahentuneiden
munien haju). Om.-p. 1,18, palaa
rikkidioksidiksi ja vedeksi. R:n vesiliuos
reagoi happamesti; suolat sulfideja; r:n
vesiliuosta käytetään saostamaan metallien
sulfideja liuoksista.
Rikoksen suosiminen, lainvastainen
teko, jonka tarkoituksena on pelastaa
rikoksen tekijä hänelle tulevasta
rangaistuksesta, henkilökohtainen l.
varsinainen r. s., tai saattaa hänet
tilaisuuteen käyttää hyväkseen rikoksen
tuottamia etuja, asiallinen l.
epävarsinainen r. s. (Rikoslaki 16:20).
Rikoksentekijä. R:öitä ovat eri
rikosoikeustieteen suunnat ryhmitelleet: a)
synnynnäiset r:t, joilla on määrätyt
sekä ruumiilliset että sielulliset tunnusmerkit,
joista asiantuntija voi heti päätellä
heidän olevan r:öitä; b) tavanomaiset
r:t, joiden erikoislaatu ilmaantuu
tavallista suurempana siveellisenä
heikkoutena, mikä yhdessä rikollisuudelle
otollisten yhteiskunnallisten tekijäin kanssa
tekee heidätkin parantumattomiksi
rikostensa uusijoiksi; c) tilapäiset
ja intohimoiset r:t, joilla
siveellisyysaisti on tallella, vaikka se joskus
saattaa pettää. Vielä on erotettu
mielisairaat r:t ja mattoidit
l. sairaan ja terveen väliasteella olevat r:t.
— Ahtaammassa merkityksessä r:lla tarkoitetaan,
yllyttäjän ja avunantajan vastakohtana,
henkilöä, joka suorittaa rikoksen päätoiminnan.
Rikoksentekijän luovuttaminen.
Rikoksentekijäin luovuttaminen eri maiden
välillä tapahtuu joko lain tai
sopimusten tai kummankin nojalla.
Suomessa on r:in l:sta voimassa 11/2 1922
annettu laki. Sopimuksia r:in l:sta
on tehty Tanskan kanssa 1923 (Asetus
4/5 1923), Ruotsin kanssa 1923 (Asetus
8/2 1924), Englannin kanssa 1924
(Asetus 5/12 1924; Valtioneuvoston päätökset
13/2 1926, 11/12 1926 ja 3/3 1927),
Yhdysvaltain kanssa 1924 (Asetus 24/4 1925),
Latvian kanssa 1924 (Asetus 10/11 1925),
Norjan kanssa 1925 (Asetus 13/2 1926).
Rikoksen uusiminen l. iteratsioni
on olemassa silloin, kun rangaistukseen
aikaisemmin tuomittu henkilö tekee uuden
rikoksen. Suomen rikoslain mukaan r. u.
edellyttää, että on olemassa ainakin yhtäläisyyttä
aikaisemman ja myöhemmän rikoksen välillä
sekä että rikollinen ennen uusimista on
täydelleen kärsinyt sen kuritushuone-,
vankeus- tahi sakkorangaistuksen, johon
Suomen oikeus on hänet edellisestä teosta
tuominnut, ja edellinen tai jälkimmäinen
teko tahi kumpikin saattaa olla
rangaistavaa yritystä tai osallisuutta.
Rangaistukseen enentävästi vaikuttaa r. u. vain
muutamiin laissa erityisesti mainittuihin
rikoksiin nähden, joista tärkeimmät
ovat varkaus, näpistäminen, ryöstö,
kiristäminen, murto, varastetun tavaran
kätkeminen ja haaskaus sekä eräät n. s.
kieltolakirikokset (Rikoslaki 6:1-2).
Rikoksenyritys on rikoksen
tosiasiallisen olemuksen aikaansaamiseen
tähtäävä tahdontoiminta. R. on
päättymätön, jos suoritustoiminta on
keskeneräinen, ja päättynyt l. päätetty,
jos suoritustoiminta on viety loppuun,
mutta teon tosiasiallisen olemuksen
tunnusmerkit eivät ole toteutuneet ja
varsinkin seuraus on jäänyt tapahtumatta.
Kvalifiseerattu r. on olemassa,
kun toisen rikoksen yritys käsittää
toisen täytetyn rikoksen. Kelvoton
r. on taas r., josta alunpitäen käy
päättäminen, ettei se voi johtaa tarkoitettuun
tulokseen. — Suomen rikoslain mukaan
rangaistaan r:sta ainoastaan, milloin
laissa on siitä erikseen säädetty, ja on
rangaistus, eräitä poikkeuksia
lukuunottamatta, lievempi kuin täytetystä
rikoksesta. Jos tekijä omasta tahdostaan, eikä
ulkonaisten esteiden tähden, on luopunut
rikoksen täyttämisestä, yrityksestä
luopuminen, taikka ehkäissyt sen
vaikutuksen, joka tekee rikoksen
täytetyksi, tehokas katuminen, jää r.
rankaisematta (Rikoslaki 4:1-2).
Rikos on lainvastainen, tekijässään
syyllisyyttä osoittava teko, joka
yhteiskunnassa kulloinkin vallitsevan
käsityksen mukaan katsotaan tarkoituksenmukaiseksi
laissa julistaa rangaistavaksi.
R. voi olla positiivisella toiminnalla
tapahtuvaa kiellon rikkomista,
toiminta-r. (delictum commissionis),
käskyn noudattamatta jättämistä, varsinainen
laiminlyönti-r. (delictum omissionis),
tai positiivisen toiminnan laiminlyönnillä
tapahtuvaa laissa säädetyn kiellon rikkomista,
epävarsinainen laiminlyönti-r. (delictum
per omissionem commissum). Toisten rikosten
tekijänä voi olla kuka hyvänsä (delicta
communia), toisten vain määrätyssä
asemassa oleva henkilö (delicta propria).
Tahallisuus-r. (dolus-r.) on r.,
kun rangaistavuuden edellytyksenä
tekijältä vaaditaan tahallisuutta, ja
tuottamus-r. (culpa-r.), kun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
