Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rikosprosessioikeus-Rikosten yhtyminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
on aina tehtävä, milloin riittävä selvitys
rikoksesta on olemassa, legaliteettiperiaate,
tai sillä tavoin, että rikoksesta voi
sellaisessakin tapauksessa sopivaisuussyistä jättää
syytteen nostamatta, opportuniteettiperiaate.
Kuitenkaan ei viranomaisella aina ole syytteen
nostamiseen nähden yksinoikeutta, syytemonopolia,
vaan useimmiten on myös yksityisellä henkilöllä,
nimittäin asianomistajalla ja väliin
kansalaisilla yleensä (actio popularis)
joko itsenäinen tai liitännäinen syyteoikeus,
jopa toisinaan syytemonopolikin. Yksityinen
asianosainen r:ssa ei yleensä voi määrätä prosessin
menosta, immutabiliteettiperiaate, r:ssa
kun pyritään saamaan asiallinen totuus ilmi. R.
on joko akkusatorinen l. sellainen,
että aloitteenteko ja prosessiaineiston kerääminen
on erityisen virallisen syyttäjän tai yksityisten
asianosaisten tehtävä ja tuomioistuimen
toiminta rajoittuu prosessin muodolliseen
johtoon ynnä asian päättämiseen tehtyjen vaatimusten
ja esitetyn todistusaineiston perusteella, taikka
myös inkvisitorinen, jolloin tuomari
huolehtii prosessiaineiston kokoamisesta ja
itsenäisesti, tehtyjen vaatimusten häntä sitomatta,
ratkaisee asian. Kontradiktorinen periaate
(ks. t.) r:ssa on voimassa sekä sikäli, että
kummankin asianosaisen tulee saada tilaisuus
saapua tuomioistuimeen ja tulla asiassa
kuulluksi, että myös siinä, että asiaa ei
yleensä saa ratkaista ilman että asianosainen on
ollut oikeudessa saapuvilla itse tai vähäisemmissä
rikoksissa asiamiehen kautta. Säännökset r:sta
sisältyvät etupäässä oikeudenkäymiskaareen ja sitä
muuttaviin ja täydentäviin lakeihin ja asetuksiin.
Rikosprosessioikeus l. kriminaaliprosessioikeus
on se oikeusjärjestyksen osa, joka käsittää rikosprosessia
järjestävät säännökset. R:ksi sanotaan myös sitä
oikeustieteen haaraa, joka käsittelee tätä
oikeusjärjestyksen osaa. [Granfelt (ruots., 1925).]
Rikosrekisteri. Oikeusministeriön
tilastollisessa toimistossa pidetään r:iä
henkilöistä, 1) jotka ovat tuomitut
ehdottomaan vapausrangaistukseen tahi
rangaistukseen rikoksesta, mistä voi seurata
vankeutta enemmän kuin kuusi kuukautta,
kuritushuonetta tai kuolemanrangaistus;
2) jotka ovat tuomitut rikoksesta, jonka
uusimisesta on säädetty suurempi rangaistus;
3) jotka ovat tuomitut rangaistukseen
ehdollisella tuomiolla; 4) jotka ovat
julistetut kelvottomiksi maan palvelukseen
tai toisen asiata ajamaan oikeuden tai muun julkisen
viranomaisen edessä; 5) joita mielisairauden,
ikäheikkouden tai muun sellaisen syyn
takia täyttä ymmärrystä vailla olevina ei
ole voitu tuomita 1:sessä ja 2:sessa
kohdassa mainitusta rikoksesta; 6) jotka ovat
irtolaisuudesta tuomitut yleiseen työhön
tai työlaitoksessa pidettäviksi ja 7) jotka
alaikäisinä ovat määrätyt kuritettaviksi
tai yleiseen kasvatuslaitokseen pantaviksi.
R:ia varten tulee tuomioistuinten ja
maaherrain antaa vahvistetuille
kaavakkeille laadittuja rikosilmoituksia
edellämainitunlaatuisista rikoksista ja
irtolaisuudesta tuomituista; samoin on
armahduksesta ilmoitettava r:iin (Asetus r:stä
9/7 1918, osaksi muutettu 14/9 1919,
11/6 1920, 18/3 1921 ja 2/12 1922; Senaatin
päätös, joka sisältää tarkempia
määräyksiä rikosilmoituksista sekä r:n
käyttämisestä 9/7 1918, osaksi muutettu 14/1 1919
ja 14/4 1921; Senaatin päätös r.-otteen
antamisesta 19/8 1918, osaksi muutettu
2/12 1922; Valtioneuvoston päätös,
koskeva erinäisiä määräyksiä r:iin
annettavista ilmoituksista 9/5 1919, osittain
muutettu 11/6 1920; Asetus, joka sisältää
määräyksiä papiston, eriuskolaisseurakuntain
johtajain ja siviilirekisteriviranomaisten
annettavista todistuksista 9/7 1918;
Asetus erään papintodistusta koskevan
määräyksen soveltamisesta r:n otteeseen
9/7 1918; Asetus eräänlaisten rikosilmoitusten
poistamisesta r:stä 6/11 1926).
Rikossosiologia ks. Kriminologia.
Rikosten yhtyminen l. rikoskonkurenssi
on Suomen rikosoikeuden mukaan olemassa silloin, kun
tuomioistuimen käsiteltävänä on useampia
saman henkilön tekemiä rikoksia, jotka
kaikki ovat tehdyt, ennenkuin mikään
niistä on tullut tuomituksi, tahi joista
joku tahi jotkut jo ovat tulleet
tuomituiksi, mutta tuomittu rangaistus ei vielä
ole täydelleen kärsitty, kun toiset niistä
tehdään. R. y. on yksitekoinen l.
ideaalinen, kun rikokset on tehty
yhdellä teolla, mutta monitekoinen
l. reaalinen, jos tekoja on useampia,
ja rikosten laadun kannalta katsottuna
joko yhtäläinen tai erilainen
sen mukaan, ovatko rikokset samanlaisia
vai erilaisia. R. y:n sattuessa
rikolliselle tuomitaan yhtenäinen rangaistus,
joka saadaan joko siten, että eri rikoksista
määrätään eri rangaistukset ja nämä
yhdistetään, tarvittaessa samanlaatuiseksi
muunnettuina, joko niistä mitään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
