Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1255-1256 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Risteilijä-Ristiretket

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Risteilijä, nopeakulkuinen sotalaiva
jonka päätarkoituksena on suorittaa
tiedustelu- ja vartiopalvelusta, vahingoittaa
vihollisen kauppameriliikennettä, saartaa
ja häiritä vihollisen rannikkoa y. m.
R:illä on verraten voimakas tykistö,
torpedoputket, suuri polttoainevarasto,
vahvat koneet, laiva joko kokonaan tai vain
kansi panssaroitu. Deplasementti on
vaihdellut n. 2,000:sta n. 30,000 tonniin.

Risti (lat. crux). 1. Kidutus- ja
teloitusvälikappale; uskonnollisena tunnuksena
saanut alkunsa 1) auringonrattaasta, joka jo
ennen kristinuskoa oli käytännössä auringon ja
yleensä jumaluuden tunnuskuvana ja vielä keskiajalla
(maalattiin esim. äskenvihityn kirkon
seinään), sama merkki (r.-sädekehä)
nähdään myös ristiinnaulitun Kristuksen
pään takana, sekä 2) Jeesuksen kuolemasta
ristillä. — Eri r.-muodoista ks. kuvaa.
— 2. Mus. Merkki (#), joka
asetetaan nuotin vasemmalle puolelle
osoitukseksi siitä, että sen tarkoittaman sävelen
tulee soida 1/2 sävelaskelta korkeammalla.


Ristejä. 1 vihkimäristi Hollolan kirkosta,
2 kreik. r., 3 lat. r., 4 Andreaksen r.,
5 patriarkan-r., 6 paavin-r., 7 Yrjön r.,
8 johanniittain l. Maltan r.

Ristiholvi ks. Holvi.

Ristiina, kunta Mikkelin läänissä,
Suur-Savossa, Mikkelistä etelään; 544,4
km², 6,803 as. (1926). Brahelinnan
rauniot. Brahelinnan, Kosoniemen ja Kylälahden
kartanot.

Ristijärvi, kunta Oulun läänissä,
Itä-Pohjanmaalla, Oulujärven koillispuolella;
854,4 km², 2,859 as. (1926).

Ristikaaret, ristiholvin särmiä
vahvistavat kaaret.

Ristikappale, höyry- y. m. koneitten
männänvarren ohjaaja, johon myöskin
kiertokangen toinen pää on laakeroitu ja
joka liikkuu ohjauspintojen (geidien)
välissä (D kuvassa 5, p. 1321, osa I).

Ristikeskus ks. Kirkko. —
Ristikirkko, pohjapiirustukseltaan
ristinmuotoinen kirkkotyyppi.

Ristikkorakenne, pysty- ja
vaakasuorista sekä viistopiiruista laadittu
kehikko, joka päällystetään laudoilla tai
jonka aukot täytetään muurauksella.
Rautakehyksellisiä r:eitä käytetään esim.
pilvenpiirtäjissä.

Ristikukka, goottilaiselle tyylille
ominainen tornien ja fiaalien (ks. t.)
päätekoriste, tyylitelty ristin tai kukan
muotoiseksi.

Ristikukkaiset (Cruciferæ), suuri
kaksisirkkaisheimo, johon kuuluu n. 1,900
eri lajia. Teriö ristimäinen, hetiö
tetradynaaminen, hedelmä tav. litu. Useimmat
ruohokasveja, joilla vuoroittainen
lehtiasento ja kukat huiskilomaisessa
tertussa. Useita tärkeitä viljelyskasveja
(kaalit, lanttu, nauris, piparjuuri, retiisi
y. m.); koristuskasveja; rikkaruohoja.

Ristikulmat. Kaksi kulmaa, joiden
kyljet ovat toistensa jatkona, ovat
toistensa r. R. ovat yhtäsuuret.

Ristikuulustelu, vastaajaan tai
todistajain kuulusteleminen yhtaikaa,
vastakkain, kun heidän kertomuksensa ovat
keskenään ristiriitaisia.

Ristikäytävä, neliömäistä
luostaripihaa ympäröivä, kirkon eteläsivuun
liittyvä, luostarin eri osien yhteyttä
välittävä käytävä, munkkien jokapäiväinen
oleskelupaikka.

Ristiluu, yhteenkasvettuneista
ristinikamista muodostunut luu lanne- ja
häntänikamien välissä. Ihmisen r. on
leveä, kolmikulmainen, alaspäin
suippeneva, 5 nikamasta muodostunut.

Ristimäki, rautakautinen polttokalmisto
Kaarinassa. [Finskt Museum 1915.]

Ristinokat, käpylinnut (ks. t.).

Ristinummi, rautatiepysäkki
Helsingin-Riihimäen rataosalla, Tuusulan
kunnassa, 34 km Helsingistä. Läheisyydessä
Tuusulan kansanopisto.

Ristiompelu, ristipisto-ompelu (ks.
Ompelukirjaus).

Ristipölytys ks. Pölytys.

Ristiretket, Länsimaiden kristittyjen
kansojen 1000-1200-luvuilla toimeenpanemat
retket Palestiinan valloittamiseksi,
myös muut sotaretket kerettiläisiä ja
pakanoita vastaan; saivat nimensä kankaasta
valmistetusta rististä, jota retkien
osanottajat pitivät oikeaan olkapäähän
kiinniommeltuna.

Seldžukkien 1076 valloitettua Palestiinan
joutuivat siellä käyvät pyhiinvaeltajat
sorron alaisiksi. Itä-Rooman keisari
pyysi samaan aikaan Länsimailta apua
seldžukkeja vastaan. Paavi Urbanus II
Clermont’in kirkolliskokouksessa 1095
kehoitti retkeen pyhän haudan
valloittamiseksi sekä aikaansai valtavan
innostuksen; tätä kiihdytti myös Amiens’istä
oleva Pietari Erakko. Siten saatiin
toimeen ensimmäinen ristiretki
(1096-99). Ensin lähti lukuisia joukkoja
huonosti varustettua kansaa liikkeelle;
ne harjoittivat vallattomuutta ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>