Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ritariperhonen-Riva
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
(ruots. Nordstjärneorden, 1748),
Miekkatähdistö (ruots. Svärdsorden, 1748,
sotilaille), Vaasantähdistö (ruots.
Vasa-orden, 1772). — Suomi:
Vapaudenristi (1918), Valkoinen ruusu (1919).
— Tanska: Elefanttitähdistö (tansk.
Elefantorden, 1464, korkein), Dannebrogin
ritarikunta (tansk. Dannebrogsorden, 1671).
— Tšekko-Slovakia: Valkoisen
leijonan tähdistö (1922, vain ulkomaalaisille).
— Unkari: P. Tapanin tähdistö (1764).
— Venäjä: Punaisen lipun tähdistö (1919);
ennen v:n 1917 vallankumousta: P. Andreaksen
(1698, korkein), P. Aleksanteri Nevskijn (1725),
P. Yrjön (1769, sotilaille), Valkoisen kotkan
(alk. puolalainen), P. Annan (1735), P.
Vladimirin (1782), P. Stanislain tähdistö (alk.
puolalainen, 1765). — Viro: Vapaudenristi
(1919). — Saksan valtakunnassa ei r:ejä nyk. anneta.
Ritariperhonen (Papilio machaon),
komeimpia päiväperhosiamme, jolla
takasiipien takalaidassa kannusmainen liuska,
ks. värikuvaliitettä Perhosia. Toukka
vihreä, mustajuovainen, kalju; elää
diilillä y. m. putkikasveilla.
Ritariyökkö (Catocala), yöperhossuku,
suuria lajeja, joilla harmaat etusiivet ja
punaisen- tai sinisen- ja mustankirjavat
takasiivet. Suomessa 5 lajia, kaikki harvinaisia.
Ritavuori, Heikki (1880-1922),
poliitikko (edistysmielinen). Sisäministerinä
1919-20, 1921-22; murhattiin.
Ritinärutto, eläinl., on äkillinen
tarttuva tauti, jonka aiheuttaja on haavan
kautta tunkeutunut r.-basilli. Eläimeen
ilmestyy arkoja ja kuumia ihopöhöttymiä,
jotka myöhemmin muuttuvat kylmiksi ja
kivuttomiksi. Pöhöttymä antaa kädellä
painettaessa omituisen ritisevän äänen ja
sisältää pahanhajuista, vaahtomaista nestettä.
Tauti päättyy useimmiten kuolemaan; siitä
on viipymättä ilmoitettava viranomaiselle
(Laki 29/9 1922; Asetus 29/l2 1922).
Ritola, Ville (s. 1896),
urheilija. Voitti v:n 1924 Olympialaisissa
3,000 m:n estejuoksun ja 10,000 m:n
juoksun. Us. maailmanennätyksiä, m. m.
5,000 m:llä 14 min. 23,2 sek. (sisäradalla).
Kuva ks. liitettä Juoksu (2:nen vas.).
Ritoniemi, maatila Ruoveden
kirkonkylässä. R:ssä Runeberg oleskeli 1825
kapteeni E. G. af Enehjelmin perheessä
kotiopettajana.
Ritornelli (it.), mus., 1)
kertaus-säkeistö 1300-luvun it. madrigaaleissa,
2) 1600-luvun monodisessa tyylissä
laulusäkeistöjen lomissa esiintyvä, säestävillä
soittimilla suoritettava välisoitto.
Ritschl, Albrecht (1822-89), saks.
protestanttinen jumaluusoppinut, prof.
Göttingenissä. Teoksia: „Die Entstehung
der altkatholischen Kirche", „Die
christliche Lehre von der Rechtfertigung und
Versöhnung", „Geschichte des Pietismus".
R. edustaa Lutheriin ja Kantiin liittyen
eetillisesti korostettua, metafysiikkaa ja
mystiikkaa vierovaa käsitystä kristinuskosta.
Ritter, August Gottfried
(1811-85), saks. urkusäveltäjä. Sävelsi
urkuoppijakson, sonaatteja y. m. Julk.
urkusoiton historian. — Ritter, Karl
(1779-1859), saks. maantieteilijä, tieteellisen
maantieteen luojia, prof. Berliinissä v:sta
1820. Pääteos: „Die Erdkunde im Verhältnis zur
Natur und zur Geschichte des Menschen".
Rituaali (lat.), järjestys, jonka
mukaan jumalanpalvelus on toimitettava.
— Rituaalimurha, murha, joka toimitetaan
ihmisveren saamiseksi jumalanpalvelustarkoituksiin.
Perättömiä syytöksiä r:ista on 1100-luvulta
kohdistettu juutalaisiin, samoin 100-luvulla
kristittyihin, luult. ehtoollisvieton johdosta.
— Ritualistit, henkilöt, jotka panevat
suuren painon jumalanpalvelusmenoihin.
Ritus (lat.), jumalanpalvelukseen
kuuluva toiminta.
Ritz [-ts], Jaakko (k. 1739),
pappi, v:sta 1706 Someron kirkkoherra.
Suuren pohjan sodan aikana v:sta 1717
tuomiorovastin arvolla Turun väliaikaisen
tuomiokapitulin esimiehenä järjesti
kirkollisia oloja.
Riukiusaaret [rjūkjū-],
Liukiusaaret, Japaniin kuuluva
saarijono Kiušiun ja Forrnosan välissä,
Itä-Kiinan meren edustalla; n. 2,400 km2,
0,6 milj. as. Väestö malaijien,
kiinalaisten ja japanilaisten sekakansaa.
Maanviljelys pääelinkeino.
Riuku, puutavaralaji; tavallisimmat
6 tai 6,5 m pitkiä, 40-50 mm latvaltaan,
kuusisia, kuorittuja; myöskin mäntyiset kelpaavat.
Riuna, grivna, muinaisven. raha;
tarkoittaa nyk. kansankielessä 10 kopeekkaa.
Riutta, vain vähän tai ei ollenkaan
merenpinnan yläpuolelle kohoava
pitkähkö, usein rannan suuntaan kulkeva
kari. — Laatokan rannikolla ja
saaristossa olevia jyrkkärinteisiä, us.
reheväkasvuisia rantakallioita sanotaan
myös r:iksi.
Riva [rī-], kaup. Italiassa,
Etelä-Tirolissa, Gardajärven pohjoispäässä.
Järvikylpylä, matkailupaikka. Kuului
ennen maailmansotaa Itävaltaan. 9,000 as.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
