Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1277-1278 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rom-Romaania

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Rom, romaanit, mustalaisten
itsestään käyttämä nimitys.

Roma [rō-], muinainen Rooman
kaupunki olennoituna jumalattareksi.

Romaani (ransk.), kaunokirjallinen
teos, joka kertovassa muodossa kuvaa
päähenkilönsä luonteen kehitystä ja samalla
sitä ympäristöä, missä toiminta tapahtuu.
Keskiajalla sanottiin r:ksi romaanisten
kansojen keskuudessa jokaista
maallisaiheista kertomusta, joka ei ollut
sepitetty latinaksi, vaan kansan kielellä
(lingua romanalla). Keskiaik. r., jonka Vars.
kotimaa oli Ranska, otti aiheensa
ritarielämästä, 1500-1600-luvuilla kukoistivat
paimen- ja veijari-r:t, 1700-luvulla engl.
perhe-r:t, jotka kuvaavat jokapäiväistä
elämää; 1800-luvulla r.-muoto tulee hyvin
suosituksi ja kehittyi vars. naturalismin
aikana. Uusia r.-muotoja syntyy, m. m.
historiallinen ja yhteiskunta-r. [Keiter ja
Kellen (saks., 1912).]

Romaania. Campinan öljyalueelta.	Romaania. Kansantanssi.

Romaania (rom. România),
kuningaskunta Mustanmeren länsipuolella,
Bulgaarian, Etelä-Slaavian, Unkarin, Puolan ja
Ukrainan ympäröimä; 295,000 km², 17,5 milj. as.
R. käsittää seuraavat maant. alueet; Valakian, Moldaun,
Dobrudžan ja Bessarabian alangot, Bukovinan ja
Siebenbürgenin vuorimaat sekä Transsilvaanian


Vaakuna.

alpit. Unkarin alangon itäreuna kuuluu
myös R:lle. Etelässä, osittain rajana
Etelä-Slaaviaa ja Bulgaariaa vastaan on
Tonava; sen suurimmat R:n alueella
olevat lisäjoet ovat Pruth ja Sereth;
Siebenbürgenin läpi juoksee Tiszan lisäjoki
Maros; Dnestr on itärajana Ukrainaa
vastaan. — Ilmasto on mannerilmastoa,
sademäärä 500-600 mm. — Väestö.
Pääväestönä ovat romaanialaiset, 13,2 milj.
Nämä lienevät muinaisdaakialaisten ja
skyyttien sekä heihin sekoittuneiden
roomalaisten, gööttien, hunnien, unkarilaisten,
bulgaarien y. m. sekakansaa, jonka kieli
luetaan romaanisiin kieliin. Unkarilaisia on
1,4 milj., juutalaisia 0,9 milj.,
saksalaisia 750,000, venäläisiä ja
ukrainalaisia 550,000, lisäksi bulgaareja,
turkkilaisia, serbialaisia, mustalaisia y. m.
Kaupungeissa asuu vajaa 1/4 väestöstä. —
Pääelinkeinot maanviljelys (maissia,
vehnää, ohraa, kauraa, vihanneksia,
tupakkaa, hedelmiä, Bessarabiassa ja ent. unk.
alueilla viinejä) ja karjanhoito;
Vuorityö on varsin tärkeä (R. on Euroopan
ensimmäinen paloöljymaa). Teollisuus vielä
joks. kehittymätön. Vientitavaroista
tärkeimmät vilja, puu ja puutavarat,
paloöljy, karja; tuontitavaroista kutoma- ja
koneteollisuuden tuotteet sekä
siirtomaatavarat. Rautateitä n. 12,000 km.
Raha 1 leu (mon. lei) = 100 bania.
— Uskonto. Täydellinen uskonnonvapaus on.
Romaanialais-oikeauskoiseen (kreik.-kat.)
kirkkoon, jonka papiston valtio palkkaa,
kuuluu n. 11,7 milj. henkeä, kreik.-kat.
unieerattuja on 1,4 milj.,
room.-katolisia on 1,₃ milj.,
protestantteja 1,₂ milj.,
juutalaisia 0,9 milj. Yliopistoja on 4.
— Valtiomuoto ja hallitus. R. on
perustuslaillinen monarkia. Eduskunta on
2-kamarinen. Pääkaup. Bukarest, ks.
Keski-Euroopan karttaa tämän osan lopussa.

Historia. R:n valtio on syntynyt
Moldaun ja Valakian ruhtinaskuntien
yhdistämisestä, jotka kumpikin ovat olleet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>