Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Romaanian kieli ja kirjallisuus-Romaaninen tyyli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
roomal. Daakian maakunnan osana. V. 1272
syntyi Valakian ruhtinaskunta, joka kauan
tunnusti Unkarin yliherruutta. V. 1460 tuli
Valakiasta Turkille veroamaksava vasallivaltio.
Moldovan perustuminen valtioksi tapahtui
1360. V. 1513 tuli sekin verovelvolliseksi
Turkin sulttaanille. Nämä n. s. Tonavan
ruhtinaskunnat saivat pitää kristityn
uskontonsa ja aluksi niitä johtivat
kotimaiset käskynhaltijat. Valakian
käskynhaltijan Mikael Urhoollisen (k. 1601)
onnistui lyhyeksi ajaksi tehdä ruhtinaskunnat
itsenäisiksi. Kutšuk-Kainardži’n
rauhassa 1774 Venäjä sai oikeuden
valvoa ruhtinaskuntien privilegien
voimassapitämistä. Siitä alkoi Venäjän
sekaantuminen Balkanin kristityiden oloihin.
Itävallan ja Venäjän välillä syntyi tällöin
kilpailua vaikutusvallasta. Ed. sai
Bukovinan 1775, jälkimmäinen Bessarabian
1812. V. 1848 syntyi ruhtinaskunnissa
vallankumousliikkeitä, jotka turkkilaiset
ja venäläiset kukistivat. Krimin sodan
jälkeen ruhtinaskunnat 1856 asetettiin
kansainvälisen suojeluksen alaisiksi, joten
Venäjän suojelus loppui, mutta Turkin
yliherruus jäi entiselleen. Yhteiseksi
ruhtinaakseen ne valitsivat 1859 Alecsandru
Cuzan ja 1861 julistettiin R:n valtio
perustetuksi. V. 1866 valittiin ruhtinaaksi
saks. prinssi Carol. Ven.-turk. sodassa
R. yhtyi Venäjään ja julistautui 1877
itsenäiseksi. Se Bessarabian osa, jonka
Moldau oli 1856 saanut, oli luovutettava
Venäjälle, mistä R. sai korvaukseksi
Dobrudžan. V. 1881 R. julistautui
kuningaskunnaksi. Taloudellisesti R.
voimistui; 1883 se yhtyi kolmiliittoon.
Toisessa Balkanin sodassa R. anasti
Bulgaarialta Etelä-Dobrudžan. Maailmansodassa
Carol I:n seuraajan Ferdinandin (v:sta
1914) aikana R. 1916 julisti sodan
Itävalta-Unkaria vastaan. Se valloitti
Siebenbürgenin, jossa asuu rom. väestöä,
mutta kärsi sitten perinpohjaisen tappion
ja oli pakotettu 1918 tekemään
erikoisrauhan keskusvaltojen kanssa. Marrask.
1918 R. julisti keskusvalloille toistamiseen
sodan. Neuillyn rauhassa R. sai
uudelleen Dobrudžan, joka sen oli 1918
täytynyt luovuttaa Bulgaarialle, ja
Trianonin rauhassa 1920 Siebenbürgenin,
itäosan Baanaattia ja Bukovinan. Venäjän
Bessarabia yhtyi 1918 R:aan.
Romaanian kieli ja kirjallisuus.
Kieli on romaanista, mutta slaavilainen
aines vars. sanastossa on hyvin runsas.
Vanhin kirjallisuus on kirjoitettu
muin.-slaav. kirkkokielellä, jota käytettiin
senkin jälkeen, kun romaania 1400-luvulla
oli kohonnut kirjallisuuskieleksi.
Uudenaikainen kirjallisuus alkaa 1800-luvun
puolivälissä. Merkittäviä kirjailijoita
ovat m. m. runoilijat Alecsandri
(1821-90), Eminescu (ks. t.),
Vlahuta (1858-1919), Cosbuc
(1866-1918), näytelmäkirjailijat ja novellistit
Caragiale (1853-1912) ja Delavrancea
(1858-1918), novellikirjailijat Slavici
(1848-1925) ja Bratescu-Voinesti
(s. 1868), filosofi Maiorescu ja
historioitsija Iorga. Viime aikoina on
herättänyt suurta huomiota realistinen
romaanikirjailija Panait Istrati
(s. 1884), jonka ranskaksi kirjoitettuja
teoksia on suomennettu „Kira Kiralina"
ja ,,Anghel-eno".
Romaaninen tyyli l. pyörökaarityyli,
keskiajan vallitseva taidetyyli ennen gotiikkaa
 |
Wormsin tuomiokirkon pohjapiirros. |
|
Wormsin tuomiokirkon sisäkuva. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
