- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1291-1292

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Roomalainen kylpy-Roomalaiskatolinen kirkko

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Roomalainen kylpy, kylpymuoto,
johon sisältyy lämminilmakylpy (oleskelu
kuumassa ilmassa), lämmin vesikylpy ja
kylmä vesikylpy.

Roomalainen oikeus. R:lla o:lla
tarkoitetaan sitä oikeusjärjestelmää, joka
kehittyi muinaisessa Rooman
valtakunnassa. Tavanomainen oikeus oli
roomalaisilla, kuten muillakin kansoilla, sinä
varhaisimpana muotona, missä
positiivinen oikeus esiintyi. Ensimmäisen
kirjoitetun muotonsa sai r. o. jo 450 e. Kr.
kahdentoista taulun laeissa (leges
duodecim tabularum).
Näihin perustuen
muodostui Rooman kansalaisille ominainen
oikeus ,,jus civile". Sen rinnalla kehittyi
valtion virkamiesten, varsinkin
preetorien edikteistä toinen oikeuslähde,
,,jus honorarium", minkä avulla ankarasti
muodollinen ,,jus civile" saatiin
mukaantumaan ajan vaatimuksiin. Lainoppineiden
vaikutuksesta, varsinkin sittenkuin nämä
saivat oikeuden keisarin edesvastuun
alaisina antaa eräin edellytyksin
vastauksia eri oikeuskysymyksiin, kehittyi
r. o. edelleen, saaden keisari
Justinianuksen toimesta kodifioidun muodon
vv. 527-565 julkaistussa ,,Corpus juris
civilis"-nimisessä teoksessa. R. o. jäi
voimaan niissä germaanilaisissa
valtioissa, jotka perustettiin Rooman
valtakunnan raunioille. Lain tieteellinen
käsittely lakkasi kuitenkin 1100-luvulle
saakka, jolloin n. s. glossaattorit
ryhtyivät r:ta o:ta selittelemään. R:lla
o:lla on ollut sangen suuri merkitys
useimpien sivistysmaitten oikeuksille ja
varsinkin saks. oikeudelle. 1400-luvulla
alkoivat oikeusoppineet Saksassa yhä
enemmän tuomioistuimissa sovelluttaa
r:ta o:ta, mistä oli seurauksena, että
r. o. 1500- ja 1600-luvuilla siellä
omaksuttiin; vieläpä 1900 voimaan tullut
„Bürgerliches Gesetzbuch", joka
lakkautti r:n o:n, mitä oli pandektioikeuden
nimellä sovellutettu, nojautuu
huomattavissa kohdin r:n o:n periaatteisiin.
Myöskin meidän oikeudessamme, 1734
vuoden laissa ja varsinkin sen
kauppakaaren säännöksissä voidaan havaita
r:n o:n vaikutusta.

Roomalainen rautakausi, Keski- ja
Pohjois-Euroopan kansojen esihistoriassa
se ajanjakso (100-400 j. Kr.), jolloin ne
olivat Rooman valtakunnasta tulevan
vaikutuksen alaisia.

Roomalainen taide. 1. Rakennustaide
syntyy etruskilaisella pohjalla, mutta
myöskin kreik. vaikutus on tuntuva.
Korinttilainen tyyli oli suosituin.
Temppelit olivat joko pyöreitä (kuva ks.
[Rooman] Panteon) tai suorakaiteen
muotoisia (kuva ks. Nîmes).
Maallikkorakennuksista mainittakoon basilikat
(ks. t.), kylpylaitokset, kuten
Caracallan ja Diocletianuksen termit Roomassa,
teatterit, amfiteatterit (kuva ks.
Colosseum), kilpa-ajoradat sekä roomalaisille
luonteenomaiset riemukaaret (ks.
kuvaliitettä Rooma, 4), palatsit ja
hautarakennukset, esim. San Angelon linna (ks.
kuvaliitettä Rooma) ja Cæcilia
Metellan hauta lähellä Roomaa.
Yksityisasunnoista saa parhaan käsityksen
Pompejissa. Huomattavia olivat myös
akveduktit ja kloaakit. Uutta roomal.
rakennustaiteessa oli holvaustekniikan
kehittäminen; rakennukset olivat us.
tavattoman suuria. Loistokausi oli Augustuksen
aikana. — 2. Kuvanveistotaide oli
pääasiassa kreikkalaisten taiteilijoiden
käsissä; nämä jäljensivät vanhempia töitä
ja valmistivat samanhenkisiä uusia. Vain
kaunistelemattomaan todellisuuteen
pyrkivissä muotokuvissa (kuvia ks. Cæsar,
Cicero
) ja hist. korkokuvissa, joita
on esim. riemukaarissa ja sarkofageissa,
roomal. erikoisluonne tulee näkyviin.
Patsaskuvat ovat harvinaisia, mutta
vaikutukseltaan monumentaalisia esim.
Augustus (ks. t., kuva) ja Marcus
Aureliuksen ratsastajapatsas. — 3.
Maalaustaide osoittaa sekin voimakasta
kreik. vaikutusta. Etupäässä on säilynyt
asuinrakennusten seinämaalauksia, joihin
kuuluu maisema- tai taulukuvia ja maalattua
valearkkitehtuuria, jotka muodostavat
yhtenäisen kokonaisuuden.

Roomalaiskatolinen kirkko, lyh.
katolinen kirkko, Rooman paavin
valtaa tunnustava osa kristikuntaa,
sellaisena kuin se keskiajalla muodostui
vastakohdaksi itämaiselle eli kreik.-kat.
kirkolle ja 1500-luvulla uudestaan järjestyi
protestanttisuutta vastaan. — R:ssa k:ssa
vallitsee auktoriteettiperiaate:
yksilön oikeutta ja velvollisuutta
muodostaa oma uskonnollinen vakaumuksensa ei
tunnusteta, vaan yksilön on alistuttava
kirkon johtoon. Kirkon johtovaltaa
edustaa papisto, ja papiston valta
keskittyy paaviin (ks. t.). Kaikki kirkon
jäsenet ovat velvolliset ehdottomasti
tottelemaan paavia. Kirkon opin ja
oikeuden mittapuuna on Raamattu (johon
myös n. s. apokryfiset kirjat
luetaan) ja perintätieto, joka käytännössä
asetetaan Raamattua korkeammalle.
Paavin ratkaisut ja päätökset muodostavat
uutta perintätietoa, joka kiinteästi
liittyy entiseen. Yksityisen kristityn usko
on ensi sijassa kirkon opin totena
pitämistä ja siihen alistumista.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0706.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free