Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1325-1326 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rumor-Runeberg

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

rauhanneuvotteluissa 1809. Kustansi
Renvallin sanakirjan ja tuki Sjögreniä. R:n
kirjasto ja kokoelmat säilytetään
Moskovassa R:n museossa.
— Rumjantsev, Petr
Aleksandrovitš (1725-96), ven.
sotamarsalkka, kreivi, A. I. R:n poika.
Kunnostautui seitsenvuotisessa sodassa ja
Turkin sodassa 1768-74, jossa ylipäällikkönä;
solmi Kutšuk-Kainardžin rauhan.

Rumor, Karl (s. 1886), oikeastaan
Ast, vir. kirjailija ja poliitikko. Julk.
naturalistisia novelleja kuten ,,Tuled
sügisöös" (kokoelmassa ,,Pôlevad laevad")
mutta myös symbolistisen proosarunoelman
„Lumiste kôrguste poole".

Rumpsteak [ramsteik] (engl.),
parilassa tai pannussa paahdettu
munuais- tai takapaisti.

Rumpu. 1. Tekn. Maantien ja
rautatien poikki rakennettu veden johto.
Avonaisessa r:ssa on kansipalkit kuten
silloissa, katetussa r:ssa on maa- tai
soratäyte päällä. Rakennetaan nyk. tav.
betoniputkista tai kivestä. — 2. Mus.
Tärkein niistä lyömäsoittimista, jotka
ovat vailla määrättyä tai selvästi
havaittavaa sävelkorkeutta. R:ssa on
puinen tai lakkinen, silinterinmuotoinen
kehys, jonka kumpikin pää on peitetty
nahalla. Ääni saadaan siten, että nahkaa
lyödään palikoilla. Taidemusiikissa
käytetään tav. isoa r:ua ja
pikku-l. sotilas-r:ua. Edellisen
sointi on jylhän kumea; jälkimmäisellä on
pärisevä ääni, joka johtuu sen alapuolen
nahan poikki kiinnitetystä suolikielestä.

Rumpukalvo ks. Kuuloelin.

Rumputuli, ennen hyökkäyksen alkua
vihollisasemiin suunnattava
mahdollisimman ankara tykistötuli.

Runa, ruots. kirjailijatar, oik.
Elisabeth Maria Beskow (s. 1870).
Suuri joukko uskonnollishenkisiä
romaaneja suomen.

Rundt, Joel (s. 1879), Suomen
ruotsink. runoilija.

Runeberg [rūnebärj], Birger
(s. 1875), suom. lääkäri, kirurgian
ylimääräinen prof. Helsingissä. Lääket.
julkaisuja, — Runeberg, Ephraim
Otto (1722-70), ruots.-suom.
maanmittari. Tuli 1750 Suomen
Maanmittauskomissionin johtajaksi; järjesti
uudelle kannalle maanmittaustyöt Suomessa ja
johti isonjaon toimituksia us. lääneissä.
Julk. ruotsiksi m. m. esityksen Laihian
pitäjästä. — Runeberg, Fredrika
(1807-79), o. s. Tengström
(arkkipiispan veljentytär), Suomen ruotsink.
kirjailija, J. L. Runebergin puoliso v:sta
1831. Julk. kertomuskokoelman
„Teckningar och drömmar", jossa vaatii
naiselle suurempaa toimintavapautta, sekä
hist. romaanit „Fru Katarina Boije och
hennes döttrar" ja „Sigrid Liljeholm". —
Runeberg, Johan Ludvig (1804-77),
Suomen kansallisrunoilija. K. syntyi
merikapteenin poikana Pietarsaaressa


J. L. Runeberg.

5 p. helmik. 1804. Yliopp. 1822, kotiopettajana
Saarijärvellä ja Ruovedellä 1823-26,
fil. maist. 1827, roomal. kirjallisuuden
dosenttina Helsingissä 1830-37 ja samalla
Helsingfors Morgonbladin toimittajana 1832-37,
jolloin hänen ympärilleen muodostui Lauantaiseura
(ks. t.). — Oleskelu Saarijärvellä oli hyvin
merkityksellinen R:lle, mikä näkyy runoelmista
„Saarijärven Paavo" („Bonden Paavo", 1830),
„Hauta Perhossa" („Grafven i Perho", 1831),
„Hirvenhiihtäjät" („Elgskyttarne", 1832),
joissa kaikissa on, vaikka ovatkin ruotsiksi
sepitetyt, selvä suom. leima. V. 1830
ja 1833 ilmestyy kaksi kokoelmaa
„Runoja" („Dikter"), jotka ovat sävyltään
yksinkertaisia ja hengeltään usein
kansanrunoa lähenteleviä. V. 1836 julkaistiin
idyllinen maalaispappila-eepos „Hanna".
Vv. 1837-57 R. oli latinan, myöh.
kreikan lehtorina Porvoon lukiossa ja sai
1844 prof:n arvonimen. Näinä aikoma
ilmestyvät talvinen herraskartanokuvaus
„Joulu-ilta" („Julqvällen", 1841),
romanttinen „Nadeschda" (1841), „Runoja" III


Runebergin työhuone
Porvoossa.


Runebergin
patsas Helsingissä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>