- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1337-1338

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ruotsi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


vaivaa kaikkia viljalajejamme ja pellolla tai
sen ympäristöllä kasvavia heinäkasveja.
Keltaruoste (P. glumarum) esiintyy
vehnässä, ohrassa, rukiissa ja monessa
luonnonvaraisessa heinälajissa, m. m.
nurminadassa. Sen kesäitiöryhmät ovat
sitruunankeltaiset. Ruskearuoste
(P. tritici) loisii vehnässä.
Tervasrosojen aiheuttajina ovat
Cronartium-lajit erittäin
vahingolliset. Chrysomyxa-suvusta on
tärkein kuusen suopursuruoste
(Chr. ledi), joka on kuusimetsiemme
pahimpia vitsauksia. [Liro, „Tärkeimpien
ruostesientemme morfologiset ja biologiset
pääpiirteet" (1908), „Finlands rostsvampar"
(1908), „Tuhosienet" (1924).]

illustration placeholder

Happomarjaruoste
kaurassa, vas. kesä-,
oik. talvi-itiö.

Ruostesorsa (Tadorna casarca),
ruskeanpunainen, harmaapäinen sorsalintu,
jolla musta kaulasepel ja vihreä siipipeili.
Keski- ja Etu-Aasiassa, Kaakkois-Euroopassa;
Suomessa kolmasti havaittu.

Ruotsalainen, järvi Heinolan
kaupungin länsipuolella, Heinolan ja
Asikkalan pitäjien alueella; pinta-ala 77 km2,
suurin pituus 20,5 km. Asikkalan puolella
olevaa länsiosaa sanotaan Hopeaseläksi.

Ruotsalainen, Armas (s. 1877),
lastenlääkäri. Julk. m. m. „Ihmisen
eläinloiset", „Pikkulapsi ja sen hoito", „Nuori
lapsenhoitaja", „Sairas lapsi", „Lapsen
ruokinta ensi ikävuosina", „Nuoren
äidin kirja". — Ruotsalainen, Paavo
(1777-1852), Suomen herännäisyyden
huomattavin maallikkojohtaja, talollinen.
S. 19/6 1777 Lapinlahdella, k. 27/1 1852
Nilsiässä. Kaksi käyntiä Jyväskylässä seppä
Högmanin puheilla auttoi häntä sisäiseen
selvyyteen, ja n. v:sta 1809 hän alkoi kohota
Pohjois-Savon heränneitten johtajaksi. R.
teki laajoja matkoja saaden aikaan
savolaisen ja keskipohjalaisen herännäisyyden
yhtymisen. Sitävastoin erimielisyys
H. Renqvistin (vrt. t.) kanssa pani
Keski-Savossa ja Karjalassa rajan hänen
vaikutukselleen. R. oli taitava sielunhoitaja
ja puhuja; kirjoittaa hän ei osannut.
[Oravala (1913).]

illustration placeholder

Paavo Ruotsalainen.

Ruotsalainen jako, aurinkojako, ks. Maanjako.

Ruotsalainen kansanpuolue (ruots.
Svenska folkpartiet). Sen tarkoituksena
on Suomen ruotsink. väestön kieli- ja
kansallisuuspyrkimysten ajaminen.
Puolueella on ollut Eduskunnassa 26-21
edustajaa. Pää-äänenkannattaja
„Hufvudstadsbladet". Puolueen edeltäjänä on
pidettävä liberaalista puoluetta (ks. t.).
Tämä sulautui 1885 uuteen ruots. puolueeseen,
minkä päälehtenä oli Nya Pressen ja tarkoituksena
suomalaisuusliikkeen vastustammen. V. 1906
puolue sai nyk. nimensä.

Ruotsalainen Kirjallisuusseura ks
Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Ruotsalainen Prikaati, ruotsinmaalainen
vapaaehtoisjoukko (300-400 miestä),
toimi Suomen vapaussodassa, kunnostautui
m. m. Tampereen valloituksessa.

Ruotsalainen Sivistysrahasto,
Svenska Kulturfonden (ks. t.).

Ruotsalaisen Kansakoulun Ystävät,
Svenska Folkskolans Vänner (ks. t.).

Ruotsi (ruots. Sverige), kuningaskunta
Pohjois-Euroopassa, Skandinaavian niemimaan
itäosassa; 448,400 km2 (siitä 37,878 km2
vettä); suurin pituus 1,574 km, suurin leveys
499 km. Eteläisin kohta 55° 20’ pohj. lev.,
pohjoisin 69° 4’ pohj. lev. R. jaetaan kolmeen
pääosaan: Norlanti, Sveanmaa ja Göötanmaa
(ks. n.) ja nämä hist. maakuntiin.

illustration placeholder

Vaakuna.

Pinnanmuodostus. R. on paljon matalampaa
kuin Norja. Korkeinta on R:n Lapin länsiosa, jossa
m. m. maan korkein vuorenhuippu Kebnekaise (ks. t.).
Pohjois-R:n tunturialue ulottuu pitkin maan
länsirajaa aina Taalainmaahan saakka etelään. Sen
itäpuolella on Pohjois-R:n metsävyöhyke, jossa
metsäisten vuorimaiden ohella on laajahkoja soita
ja rämeitä; siitä itään on Pohjanlahden
rannikkovyöhyke, joka on viljelyskelpoista
savimaata. Rannikkovyöhykkeen jatkoa on Keski-R:n
järvialueella oleva Keski-R:n alanko, joka on
R:n viljelyksen rintamaita. Sen eteläpuolella
on mäkinen ja karu, suureksi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:35 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0731.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free