Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ruotsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Historia. Vanhin aika. R:n nykyisen
germ. väestön esi-isät asuivat jo kivikaudella
Etelä-R:ssa sekä osissa Keski- ja Pohjois-R:ia.
N. v:sta 800 tehtiin viikinkiretkiä Itämeren
rantamille, jolloin ruotsalaiset perustivat
Venäjän valtakunnan, ja Venäjän suuria jokia
pitkin Mustallemerelle saakka. Samoihin
aikoihin R. yhdistettiin yhdeksi
valtakunnaksi, ja kristinusko tuli siellä
tunnetuksi. — Keskiaika (1060-1521).
Stenkilin suvun (1060-1125) jälkeen
hallitsivat vuorotellen Sverkerin ja Eerikin
suvut (1130-1250). Heidän aikanaan
kristinusko ja kat. kirkkojärjestys
lopullisesti vakiintuivat R:ssa. V. 1164 R.
sai oman arkkipiispan Upsalaan. Eerik
IX Pyhä teki ristiretken Suomeen
n. 1154. V. 1200 Sverker Nuorempi
perusti hengellisen rälssin. V:sta 1248
hoiti hallitusta Birger Jaarli, joka
teki ristiretken Hämeeseen 1249 ja jonka
poika Valdemar valittiin 1250
kuninkaaksi. Täten pääsi Folkungien suku
valtaistuimelle (1250-1363). Birger hoiti
kuitenkin edelleenkin hallitusta ja oli
huomattava lainsäätäjä kuten hänen
nuorempi poikansakin Maunu
Ladonlukko (1275-90). Hänen aikanaan 1279
syntyi maallinen rälssi. Maunun pojan
Birgerin (1290-1319) aikana hoiti
hallitusta marski Tyrgils Knuutinpoika,
joka teki 1293 ristiretken Lounais-Karjalaan.
Maunu Liehakon (1319-63)
aikana R. teki Venäjän kanssa 1323
Pähkinäsaaren rauhan, ja n. 1347 valmistui
n. s. Maunu Eerikinpojan maanlaki,
minkä yhteydessä laadittiin myös yleinen
kaupunginlaki. Maunu ja hänen poikansa
Haakon menettivät kruununsa
Albrekt Mecklenburgilaiselle
(1364-89), jonka neuvonantajista Bo
Joninpoika Grip oli vaikutusvaltaisin.
Albrektin kukisti Haakonin leski
Margareeta (1389-1412), joka jo
aikaisemmin oli tunnustettu Tanskan ja Norjan
hallitsijaksi. Häntä seurasi Norjan,
Tanskan ja R:n kuninkaana Eerik
Pommerilainen (1412-39).
Tyytymättömyys unionia (ks. Kalmarin
unioni) vastaan puhkesi 1434 ilmi
R:ssa Engelbrekt Engelbrektinpojan
johtamassa kansannousussa. Seur.
vuosikymmenet olivat yhtämittaista taistelua
kansallisen ja unionipuolueen välillä.
Kristofer Baijerilaisen (1440-48)
kuoltua oli Kaarle Knuutinpoika Bonde
kolmeen otteeseen kuninkaana (1448-57,
1464-65, 1467-70) sekä välillä unionikuningas
Kristian I Oldenburgilainen (1457-64).
Valtionhoitaja Sten Sture vanh. (1470-97,
1501-03) voitti ratkaisevasti Kristianin
1471 Brunkebergin taistelussa; hän
perusti 1477 Upsalan yliopiston;
unionikuninkaan Hannun syrjäyttämä
1497-1501. Svante Sturen (1504-12)
seuraajan Sten Sture nuor:n (1512-20)
voitti unionikuningas Kristian II Tyranni,
mutta hänen toimeenpanemansa Tukholman verilöyly
aiheutti Kustaa Eerikinpoika Vaasan johtaman
kapinan 1521. — Uusiaika (v:sta 1521).
Vaasan suku hallitsi 1523-1654.
Kustaa I (1523-60) liittyi
uskonpuhdistukseen, R. tuli perintövaltakunnaksi
1544, talouselämä elpyi. Eerik XIV
(1560-68) anastamalla Pohjois-Viron aloitti
R:n suurvaltapolitiikan. Juhana III
(1568-92) osoitti taipumusta katolisuuteen ja
lisäsi aateliston etuoikeuksia. Sigismundin
(1592-99) aikana tehtiin Venäjän kanssa
Täyssinän rauha 1595. Hän koetti tehdä R:n
katoliseksi, mikä aiheutti Kaarle-herttuan
johtaman sitkeän vastarinnan (Upsalan kokous
1593). Sigismund erotettiin ja hänen
seuraajakseen tuli Kaarle IX (1599-1611).
Tämän aikana käytiin sotaa Puolaa,
Venäjää ja Tanskaa vastaan. Kustaa II
Aadolfin (1611-32) hallitessa Venäjän
sota päättyi 1617 Stolbovan rauhaan,
jossa R. sai Inkerinmaan ja Käkisalmen
läänin. Puolalta R. sai 1629 Liivinmaan.
Kustaa Aadolf sekaantui 1630
kolmikymmenvuotiseen sotaan, jossa kaatui
saavutettuaan loistavia voittoja. Hänen
aikanaan oikeudenkäyttöä parannettiin
perustamalla hovioikeuksia (m. m.
Turkuun), hallinto järjestettiin
kiinteämmäksi asettamalla keskusvirastoja l.
kollegioita, 1617 julkaistiin ensim.
valtiopäiväjärjestys ja 1626 ritarihuonejärjestys,
verolaitosta yksinkertaistettiin,
opetuslaitos uudistettiin. Kustaa II Aadolfin
tyttären Kristiinan (1632-54) aikana
kolmikymmenvuotinen sota päättyi
Westfalenin rauhaan 1648, ja vähän ennen R.
sai Tanskalta Brömsebron rauhassa 1645
Jämtlandin, Härjedalin ja Gotlannin.
Hallintolaitosta kehitettiin edelleen v:n 1634
hallitusmuodolla. V. 1640 perustettiin
Turkuun yliopisto. Tuhlailevaisuudellaan
Kristiina saattoi valtakunnan raha-asiat
epäjärjestykseen, ja aatelisvalta paisui
huolestuttavasti. Pfalzilainen suku
hallitsi 1654-1718. Kaarle X Kustaa
(1654-60) valloitti Tanskalta Skånen,
Hallandin, Blekingen ja Bohusläänin.
Hän yritti 1655 toimeenpanna reduktsionin,
n. s. neljänneksenperuutuksen, mutta vasta
hänen poikansa Kaarle XI
(1660-97) sai reduktsioni lopullisesti
toteutetuksi. V. 1682 kuninkaanvalta tuli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
