Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1347-1348 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ruotsin suomaalaiset - Ruotsin taide

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Læstadiolaisseurat Karungin kansakoululla.

hankkimatta kunink. vahvistuskirjan
asumansa maan omistamiseen. V. 1636
kiellettiin kaskenpoltto ja määrättiin,
että vahvistuskirjoja vailla olevat
suomalaiset oli häädettävä. Seur.
vuosikymmenenä käskettiin polttaa suomalaisten
rakennukset ja polttaa tai takavarikoida
heidän viljansa. Kaskeamiskiellon lisäksi
ahdistettiin kodin polttamisen,
talonkirjan mitättömäksi tekemisen ja
henkipatoksi julistamisen ohella suomalaisia,
jotka eivät tahtoneet oppia ruotsia. V:sta
1641 lähtien suomalaisia vangittiin
laumoittain vietäviksi siirtolaisina
Amerikkaan Delaware-joen tienoille
perustettuun Uuden-Ruotsin siirtokuntaan. Näistä
y. m. sortotoimenpiteistä oli
seurauksena, että suomalaiset kaskimaikseen
etsivät yhä kaukaisempia seutuja ja
joutuivat aseellisiin taisteluihin
ruotsalaisten kera. 1700-luvulla luultiin
metsäsuomalaisten ruotsalaistuneen. Heidät
ikäänkuin uudelleen löysi K. A.
Gottlund. Hän kulki 1817 ja 1821 tiheimmin
asutut suomalaisseudut keräillen
kansanrunoutta ja ottaen selvää suomalaisten
tilasta. Hän lähetti heille kirjallisuutta
ja alkoi ajaa heidän asiaansa, mutta
hänet karkoitettiin Ruotsista.

Keski-Ruotsin suomalaisia.

Suomalaisten asia sai sellaisen käänteen, että
heitä alettiin kirkon ja koulun avulla
ruotsalaistuttaa. Nyk. vain muutama
sata vanhusta Östmarkissa ja Nyskogassa
Ruotsissa sekä Solörin metsissä Norjassa
puhuu suomea. Siirtolaisuuden takia
monet suomalaiskylät ovat autioituneet.
[Salminen, „Skandinaavian metsäsuomalaisten
vaiheet" (1909); Lampén, „Värmlannin matka"
(1925).]

Ruotsin taide. R. t:n vanhimmat
mainittavammat tuotteet ovat romaaniseen
tyyliin rakennetut kirkot, esim. Lundin
(ks. t., kuva) tuomiokirkko, lukuisat
Gotlannin kirkot ja Varnhemin
luostarikirkko. Goottilaisista kirkoista
mainittakoon Upsalan (ks. t., kuva) tuomiokirkko
ja Vadstenan luostarikirkko.
Kuvanveiston ja maalaustaiteen tuotteet ovat
nekin kirkollisia; huomattavin
keskiaikainen veistos on Notken "Pyhä Yrjänä
ja louhikäärme" (ks. Yrjänä, kuva).
Uskonpuhdistusaikana rakennettiin
renessanssi- l. n. s. vaasatyyliin linnoja
(kuvia ks. Gripsholm, Kalmar,
Vadstena). Mahtavuuden aika
merkitsi nousua myös taiteitten alalla.
Huomattavimmat arkkitehdit olivat de la
Vallée ja Tessinit, isä ja poika;
viimeksimainittu Tukholman (ks. t.,
kuva) kuninkaanlinnan luoja. Ruotsin
maalaustaiteen isänä pidetään
Ehrenstrahlia, jonka oppilaita oli
muotokuvamaalari D. von Krafft.
Kustaa III:n aikana tulee ransk.
rokokoovaikutus tuntuvaksi; n. s. kustavilainen
tyyli oik. vastaa ransk. Ludvig XVI:n
tyyliä. Huomattavin arkkitehti oli
Adelcrantz. Ulkomailta kutsutaan
taiteilijoita, m.m. kuvanveistäjä
Bouchardon. Sergel on Ruotsin ensim.
vars. kuvanveistäjä. Maalaajista ovat
merkittävimmät Lundberg, Pasch’it,
Roslin, Wertmüller, Lafrensen, Pilo
ja Breda. 1800-luvun

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>