- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1351-1352

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ruotujakolaitos - Ruoturintama-Ruskeuttaminen

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


joukkoa, n. s. Karjalan jääkäreitä, joita
oli 600 miestä ja joiden riveissä
syntyneitten aukkojen täyttämisestä rahvaan
tuli itsensä pitää huoli. R:n lakkautti
Ruotsissa vastav:n 1901 asevelvollisuuslaki.
Suomessa Aleksanteri I 1809 suostui säätyjen
anomukseen, että Suomi sotaväen asettamisen
sijasta maksaisi toistaiseksi erikoista veroa.
Täydennysmiehistön ja laivaväen asemesta
maksettiin myös veroa. Vasta itämaisen
sodan aikana 1854 ja sen jälkeen asetettiin
tarkk’ampujapataljoonia, jotka 1867
lakkautettiin. Kun 1878 Suomessa
asevelvollisuus oli säädetty, lakkautettiin r.
1885; vakanssimaksuja maksettiin v:een
1889. [Ågren, „Karl XI:s indelningsverk
för armén" (1922).]

Ruoturintama, vierekkäin asetettujen
ruotujen muodostama rintama, nyk. =
kaksirivinen rintama.

Ruovesi, kaunisrantainen järvenselkä
R:n kunnassa Tarjanneveden eteläpuolella
olevasta Mustastaselästä etelään.

Ruovesi, kunta Hämeen läänissä,
Itä-Satakunnassa, Vaasan läänin rajalla;
793,5 km2, 11,914 as. (1926).
Karjanhoitokoulu. Keuhkotautiparantola.
Muroleen terva- ja tärpättitehdas.
Kauneudestaan kuulu Muroleen kanava, jylhä
Helvetinjärvi ja kalliorepeämä Helvetinkolu.
Pekkalan ja Ritoniemen (ks. n.) kartanot.
Taisteluita 1808 ja 1918.

illustration placeholder

Ruovesi. Kirkonseutu.


Ruovivesi, aluksen pohjalle sen
sisälankutuksen alle kokoontunut
vuoto- y. m. vesi.

Rupia, britt. Intian rahayksikkö,
hopearaha, = 16 annaa l. 16 engl. pennyä;
1 anna = 12 picea.

Rupisammakko, korpisammakko (ks. t.).

Rupla, ven. rahayksikkö, = 100 kopeekkaa.
R:n arvo oli ennen sotaa 2,67 (aikaisemmin
4,00) Suomen kultamarkkaa; menetti sitten
arvonsa, uudistettiin 1922 kulta-arvoon,
jolloin 10 ruplaa sai nimen tšervonets.
Nyk. 1 r. = Smk. 20:50.

Ruplavero, maavero, joka laskettiin
15 viimeisen v:n kruununverohinnan
mukaan sekä oli suoritettava jyvissä,
puoleksi rukiita ja puoleksi ohria,
kauroissa, voissa, talissa ja käteisessä
rahassa. R:n kanto lakkautettiin 1/1 1925
muussa osassa Suomea paitsi Ahvenanmaalla
(Asetus 29/11 1924).

Rupprecht (s. 1869), Baijerin
kruununprinssi v:een 1918, ylisotamarsalkka.
Taisteli maailmansodassa länsirintamalla.

Ruprecht (engl. Rupert) (1619-82),
Pfalzin prinssi, Englannin kuninkaan
Kaarle II:n sisarenpoika. Johti
sisällissodassa tämän ratsuväkeä.

Rurik [-ū-] (k. 879), varjagipäällikkö,
Venäjän vallan perustaja. Tuli Nestorin
mukaan 862 veljiensä Sineuksen ja
Truvorin kanssa hallitsijaksi Novgorodiin
ja hallitsi veljiensä kuoltua yksin.

Rusakkojänis ks. Jänis.

Rusalka [-a’-]. 1. Ven. mytologiassa
esiintyvä, vedessä elävä naisolento, joksi
hukkuneen naisen luultiin muuttuvan.
— 2. Ven. panssarilaiva, joka hukkui
Suomenlahdella syysk. 1893.

Rush, Benjamin, ks. Raittiusliike.

Rusinat ovat auringossa (joskus
uuneissa) ryppyisiksi kuivattuja
viiniköynnöksen marjoja. Siemenettömiä,
pieniä Vitis vinifera apyrena-r:ita
sanotaan korinteiksi.

Rusj, venäläisten vanhimmissa hist.
lähteissä kansa, josta myöhempi Venäjän
valtakunta ja kansa on saanut nimensä.
Se on nähtävästi tarkoittanut ruotsalaisia.

Ruskeala, kunta Viipurin läänissä,
Keski-Karjalassa, Jänisjärven länsipuolella;
405,8 km2, 6,154 as. (1926).
Marmorilouhos. Ilmakosken villatavaratehdas.

Ruskealan marmorilouhos, omistaja
v:sta 1896 O.-y. Ruskeala Marmor A.-b.
Kaivos oli käynnissä jo 1768. Sen
marmori on Suomen ainoa rakennustarkoituksiin
käytetty kalkkikivi. Samasta vuoresta saadaan
sekä hienorakeista dolomiittia, josta on
rakennettu m. m. Pietarin Marmoripalatsi ja
Kasaaninkirkko että kalkkisälpämarmoria,
esim. Helsingin Säästöpankin talo. Sitäpaitsi
kaivos tuottaa sammuttamatonta kalkkia.

Ruskeuttaminen, rauta- ja teräsesineitten,
esim. ampuma-aseitten, sievistely
ja suojelu hapettamalla; ruoanlaitossa
äkkikuumentaminen kauniin, ruskean
pinnan saamiseksi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:11 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0744.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free