Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ruunihiili-Ruuth
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
kuuluva 13 km pitkä, 2 km leveä järvi,
n. 5 km Venäjän rajalta lounaaseen.
Ruunihiili, ruskohiili (ks. t.).
Ruunikivi, mangaanidioksidi, MnO2.
Käytetään hapen ja kloorin valmistuksessa,
lasien värittömäksi tekemiseen y. m. Esiintyy
luonnossa pyrolusiitin nimellä.
Ruunukulta, 18 karaatin (750/1000) kulta.
Ruununori, kruununori (ks. t.).
Ruusu (Rosa), ruusukasvien heimoon
kuuluva pensassuku. Varsi piikkinen,
lehdet kerrottuja, päätöparisia; kukat
kauniit, suuret, us. hyvätuoksuiset.
Pullomainen kukkapohjus kehittyy
hedelmöityksen jälkeen punaiseksi epähedelmäksi,
kiulukaksi, jonka sisässä pähkylät ovat.
Useita lajeja (R. glauca, R. cinnamomea,
R. mollis y. m.) kasvaa luonnonvaraisina
maassamme lehdoissa, tienvarsilla,
pientareilla y. m. Puutarha- ja
huonekasveina r:t ovat jo kauan olleet
erittäin suosittuja; siksi on niistä
ristisiitoksen avulla kehitetty tuhansittain
eri muotoja. Valkokukkainen tarha-r.
(R. pimpinellifolia) on meillä yleisimpiä
puutarhoissa ja pihamailla. Kiinalaisen
R. chinensis-lajin (jonka eri muotoja
ovat matalat kuukausi-r:t ja isommat
tee-r:t) ja eräiden muiden r.-lajien
väliset sekamuodot ovat hyvin suosittuja. —
R:n terälehdistä saadaan r.-öljyä
ja r.-vettä.
Ruusu, ruusukivi, hiottu jalokivi,
jonka toinen puoli on tasainen ja toisen
puolen muodostaa 2 riviä kolmiomaisia
pintoja; nämä yhtyvät pyramidimaisesti
yhteiseen kärkeen.
Ruusu, us. korkeaan kuumeeseen
liittyvä tav. pienten naarmujen kautta
ihoon päässeiden bakteerien
(streptokokkien) synnyttämä ihon
tulehtuminen, joka ilmenee punotuksena,
turvotuksena ja kohtaa kosketettaessa
ankarana kipuna. Se esiintyy us. kasvoissa,
varsinkin nenän ja suun ympärillä (kasvo-r.)
ja leviää helposti alkuperäisestä
tarttumakohdastaan laajemmalle
jopa yli suurimman osan ruumista.
Toisinaan liittyy r:uun jälkitauteina
aivokalvon- tai keuhkotulehdus, märkimisiä.
Vaatii lääkärinhoitoa.
Ruusuikkuna, keskiaikaisten
kirkkojen etusivulla, keskimmäisen
sisäänkäytävän yläpuolella tai poikkilaivain
päissä oleva pyöreä ikkuna, jossa pysty- ja
vaakasuorien suoraviivaisten
ikkunapuitteitten tilalla on tav. keskiöstä
säteilevät tai haaraantuvat kiviset puitteet.
Ruusujen sota ks. Englanti,
historia, II os., p. 785.
Ruusukaali ks. Kaali.
Ruusukasvit (Rosaceæ),
kaksisirkkaisheimo; n. 2,000 lajia; puita, pensaita,
ruohoja. Teriö tav. ruusumainen, hetiö
monihetemen (Icosandria), lehdet
korvakkeelliset. Hedelmä pähkylä tai luumarja,
usein marjamainen epähedelmä. Lukuisia
hedelmäpuita (omena-, päärynä-, luumu-,
kirsikka-, aprikoosi-, persikka-,
manteli- y. m. puut).
Ruusunromaani, ransk. opetusrunoelma
1200-luvulta.
Ruusupuu, useista troopillisista,
tummanpunaisista, tav. hyvätuoksuisista
puista käytetty nimitys.
Ruusu-Risti, suom. salatieteellinen
tutkimusseura, per. 1920, kuuluu ohjelmansa
puolesta teosofiseen liikkeeseen. Elinkautinen
johtaja kirjailija Pekka Ervast. Jäseniä
yht. n. 700, Suomessa kolmattakymmentä
palkallisryhmää ja loosia; sisäinen
loošityö on järjestetty vapaamuuraripohjalle.
Äänenkannattaja: Ruusu-Risti.
Ruususto, goot. tyylille ominainen,
ympyröistä ja ympyränkaarista
muodostettu mittausopillinen ornamentti.
Kuuluisiksi ovat tulleet etenkin
ruusuikkunat (ks. t.).
Ruusuvesi, ruusulehtiä tislaamalla
tai ruusuöljyn alkoholiliuokseen vettä
lisäämällä saatu vesiliuos, jota käytetään
ulkonaiseksi lääkkeeksi (esim. silmien
haudontaan) ja hajuvesiin. —
Ruusuöljy, eräiden ruusulajien
(etupäässä Rosa damascenan) terälehdistä
vesihöyryllä tislaten saatu hyvätuoksuinen,
haihtuva öljy. R:yä, jota käytetään
hajuvesiteollisuudessa, valmistetaan varsinkin
Bulgaariassa (Kasanlyk) sekä Saksassa,
Ranskassa, Espanjassa, Persiassa y. m.
Ruut, moabilainen nainen, Boaksen
puoliso, V:n T:n R:n kirjan päähenkilö.
Ruutana, kouri (ks. t.).
Ruuth [rūt], Didrik, suom.
aatelismies. Julk. 1582 kokoelman „Piæ
cantiones" (ks. t.). — Ruuth, Erik
(1746-1820), ruots. kreivi, kamarikollegion
presidentti 1790-92, sitten Pommerin
kenraalikuvernööri; Kustaa III:n suosikkeja.
— Ruuth, Johan Wilhelm (s. 1854),
suom. historiantutkija, valtionarkistonhoitaja
1917-26. Julk. Porin ja Viipurin historiat sekä
„Åbo stads historia under
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
