Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Saar-Saario
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
muutettuna 7/9 1901; XVII luku, 3 §,
muutettuna 7/9 1901; Maalaiskuntain
kunnallislaki 27/11 1917, 68 §; Asetus
poliisitoimesta Suomessa 14/2 1925, 11 §;
Konkurssisääntö 9/11 1868, II luku; Ulosottolain
voimaanpanoasetus 3/12 1895, 11 §).
Saar, Moselin lisäjoki oikealta, lähteet
Vogeeseilla, 246 km pitkä. Ympäristössä
rikkaita kaivosalueita.
Saar, Mart (s. 1882), vir.
kuorosäveltäjä, maansa kansanomaisin ja
tuotteliain, tunnettu myös vir. kansansävelmäin
keräilijänä ja sovittajana sekä soolo- että
kuorolaululle.
Saara, Abrahamin vaimo, Iisakin äiti.
Saarbrücken [zārbrykən], Saarin
alueen pääkaup., Saarin varrella. Metalliteoll.
ja kivihiilenkauppaa. 125,000 as.
Saarela. 1. Maatila, S:n hovi,
Viipurin pitäjässä lähellä Tammisuon
asemaa; kuulunut kenraalikuvernööri, kreivi
F. Steinheilille ja Steven-Steinheil-suvulle,
nyk. Hallenbergeilla. Tilalla on
teollisuuslaitoksia; kapearaiteinen rata
Tammisuon tehtaille ja sieltä edelleen
Viipuriin. — 2. Maatila Pielavedellä.
Saarenmaa (vir. Saaremaa, saks. ja
ruots. Ösel), Viroon kuuluva saari
Itämeressä, Riianlahden suussa; n. 90 km
pitkä, 40 km leveä, 2,618 km2, n. 42,000
as. Sôlasalmi erottaa sen Hiidenmaasta, Pienisalmi
Muhusta. S. on alavaa, tasaista maata,
Vuoriperusta kalkkia. Pääkaup. Kuresaare.
Saarensuo, osa laajasta suo jaksosta
Pälkjärven pitäjässä, rautatien varrella
Matkaselän ja Pälkjärven asemien välillä.
Suojakson pinta-ala on yli 2,500 ha.
S. on enimmäkseen aukeaa tai harvaa kituvaa
mäntyä kasvavaa rahkasuota. [Suomen
Suoviljelysyhdistyksen Vuosikirja 1903.]
Saari. 1. Everstin virkatalo
Mietoisissa, mainittu jo 1295. Vuokrattuna yli
100 v. Aminoffeille. — 2. Maatila
Mäntsälässä, de la Chapelle-suvulla.
Tulitikkutehdas. — 3. Maatila Tammelassa.
Kuulunut Joensuun Horneille, de la
Chapelle-suvulla. — 4. Kapteenin virkatalo
Ulvilassa.
Saarijärven reitti, läntisin Kymijoen
kolmesta suuresta latvareitistä. Lähteet
Karstulan ja Perhon pitäjäin rajoilla.
Tärkeimmät järvet (latvajuoksusta
lukien): Kyyjärvi, Kiminginjarvi,
Pääjärvi, Kalmarinjärvi, Saarijärvi,
Summasjärvi ja Kiimasjärvi, johon laskee
Pyhäjärvi, joka taasen Kiimasjokea pitkin
laskee Kuhnamoon siinä yhtyen Viitasaaren
reitin vesiin. — Saarijärvi,
samannimisessä pitäjässä, Saarijärven reitissä
oleva 9 km pitkä, 3 km leveä järvi.
S:stä laskevat vedet Kalliseen,
Summasjärveen j. n. e.
Saarijärvi, kunta Vaasan läänissä,
Pohjois-Hämeessä; 816,1 km2, 9,946 as.
(1926). Kuuluisa luonnonkauneudestaan.
Runeberg oleskeli siellä 1823-25. Tarvaalan
maanviljelys-, karjatalous- ja kotitalouskoulut.
Saarin alue, Preussista ja Baijerista
osia käsittävä alue Lounais-Saksassa
Ranskan rajalla, Reinin länsipuolella
Saar-joen kahden puolen; 1,880 km2,
775,000 as. (enimmäkseen saksalaisia).
Kivihiili- ja rautamalmikaivoksia.
Pääkaup. Saarbrücken. — Ranska,
jonka hallussa S. a. oli 1793-1815, vaati
sitä itselleen maailmansodan jälkeen.
Versaillesin rauhassa Ranska sai S. a:n
hiilikaivokset ja sen hallinto luovutettiin
Kansainliitolle, mutta Saksan suvereniteetti
säilytettiin. V. 1935 saa S. a:n
väestö kansanäänestyksellä ratkaista,
jääkö alue edelleen Kansainliiton
hallintoon, vai liitetäänkö Ranskaan, vai
yhdistetäänkö se jälleen Saksaan.
Viimeksimainitussa tapauksessa on Saksan
lunastettava kaivokset takaisin Ranskalta.
Nykyisin hoitaa S. a:n hallintoa Kansainliiton
asettama 5-miehinen hallitusneuvosto.
Saarinen, Eliel (s. 1873), arkkitehti,
Inkerinmaalla ja Pietarissa toimineen rovasti
Juho Saarisen (1846-1920) poika. Omisti
H. Geselliuksen ja A. Lindgrenin arkkitehtuuritoimiston,
jonka tunnetuimmat työt ovat Suomen paviljonki
Pariisin maailmannäyttelyssä 1900, Pohjolan
(ks. t., kuva) talo, Kansallismuseo (ks. t., kuvaliite),
Suur-Merijoki, rakentanut yksin Helsingin asematalon
(ks. Asema, kuva), Joensuun ja Lahden
(ks. n., kuvat) kaupungintalot, Keirknerin
marmoripalatsin Helsingissä, laatinut Munkkiniemi-Haagan
(Suur-Helsingin) asemakaavasuunnitelman sekä
asemakaavasuunnitelmia Chicagoa ja Detroitia varten.
Saanut prof:n arvonimen.
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
