Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1411-1412 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Saksa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

määrämarkoin, vankeudeksi muunnettaessa
vastaa 10 p:n vankeus enintään
100 mk:n sakkoa ja sen yli 10 mk:n
sakko 1 p:ää (Rikoslaki II: 4-5 §§,
muutettuina 21/5 1921).

Sakkola l. Sakkula, kunta Viipurin
läänissä, Karjalan kannaksella; 341,6 km²,
6,176 as. (1926). Petäjärven ja Sakkolan hovit.
Kiviniemen terveyslähde ja parantola.
— Sakkola, laiturivaihde Hiitolan-Raudun
radalla, S:n kunnassa, 38 km Käkisalmesta.

Sakkolan hovi, ent. lahjoitusmaan
kantatila Sakkolassa.

Sakkoluettelo, tuomioistuimen tai
muun viranomaisen tuomitsemistaan
sakoista vahvistetun kaavan mukaan
joka vuodelta laatima luettelo, josta
määräajoin toimitetaan otteita
täytäntöönpanoviranomaisille sakkojen
perimistä varten (Asetus 23/4 1926).

Sakkotili, maalla kruununvoudin ja
kaupungissa maistraatin tai järjestysoikeuden
vahvistetun kaavan mukaan laadittava ja
maaherralle toimitettava tili kertyneistä
sakoista ja niistä toimenpiteistä, joihin
on sakkopäätösten täytäntöönpanoa varten
ryhdytty (Rangaistusten täytäntöönpanoasetus
19/8 1889, V:6 §; Asetus, joka koskee tilintekoa
sakkopäätösten täytäntöönpanosta ja
kertyneistä sakoista 24/8 1898).

Sakkovanki, henkilö, joka
vankeudella sovittaa hänelle tuomitun
sakon, vrt. Sakko.

Sakramentalismi (lat.), kat. käsitys,
että Jumalan armo tulee ihmisen osaksi
ensi sijassa sakramenttien välityksellä.

Sakramentti (lat.), pyhä toimitus
tai pyhitetty esine. Kreik.- ja
room.-katolisilla on seitsemän s:ia: kaste,
konfirmatsioni, Herran ehtoollinen, rippi,
viimeinen voitelu, papiksivihkiminen,
avioliitto, protestanteilla vain kaksi:
kaste ja ehtoollinen. — Sakramenttikaappi,
tabernaakkeli (ks. t.).

Sakristaani (lat.), sakaristonkaitsija, suntio.

Saksa (saks. Deutschland = Deutsches
Reich), Keski-Euroopassa oleva liittotasavalta,
jonka muodostaa 18 yksityisvaltiota (ks. seur. p.).


Vaakuna.

Koko S:n valtakunnan (lukuunottamatta Saarin
aluetta: 1,880 km², 775,000
as.) pinta-ala on siis 470,551 km² ja väkiluku
n. 62,5 milj. — Pinnanmuodostus.
Pohjoisessa on laaja Pohjois-S:n alanko,
matalaa kuinpumaata, joka on pinnalta muodostunut

Valtio	Pinta-ala (km2)	Väkiluku (1926)	Pääkaup.
Anhalt . . .	2,299	352,000	Dessau
Baden . . .	15,071	2,336,000	Karlsruhe
Baijeri . . .	76,420	7,412,000	München
Braunschweig . . .	3,672	509,000	Braunschweig
Bremen . . .	256	333,000	Bremen
Hampuri . . .	415	1,129,000	Hampuri
Hessen . . .	7,691	1,358,000	Darmstadt
Lippe . . .	1,215	166,000	Detmold
Lyypekki . . .	298	128,000	Lyypekki
Mecklenburg-Schwerin . . .	13,127	687,000	Schwerin
Mecklenburg-Strelitz . . .	2,930	112,000	Neustrelitz
Oldenburg . . .	6,430	554,000	Oldenburg
Preussi . . .	293,077	38,182,000	Berliini
Saksi . . .	14,993	4,981,000	Dresden
Schaumburg-Lippe . . .	340	49,000	Bückeburg
Thüringen . . .	11,754	1,628,000	Weimar
Waldeck . . .	1,056	59,000	Arolsen
Württemberg . . .	19,507	2,595,000	Stuttgart

melkein kokonaan jääkautisista ja
jääkauden jälkeisistä kerrostumista ja jossa
on kangas-, suo- ja järvimaisemia. Sen
eteläpuolella on Keski-S:n vuorimaa,
jossa m. m. Teutoburgenvald, Harz,
Reinin liuskevuoret, Hessenin vuorimaa,
Vogelsberg, Rhön, Thüringenin vuorimaa,
Thüringerwald, sekä Böömin allasta
reunustavat Erzgebirge, Sudeetit,
Fichtelgebirge, Böhmerwald. Siitä lounaaseen on
Lounais-S:n allasmaa, jossa
Ylä-Reinin laakso, Schwarzwald ja
Odenwald sekä frankkilais-švaabilainen
pengermää. Tämän eteläpuolella, Tonavan ja
Alppien välissä, on švaabilais-baijerilainen
ylänkö ja tämän etelärajalla Baijerin
kalkkialpit. — Jokia. Itämereen
laskevat Pregel ja Oder, Pohjanmereen
Elbe, Weser, Ems, Rein, etelässä on
Tonavan yläjuoksua 570 km S:n alueella.
— Ilmasto. Länsiosissa vallitsee
meri-ilmasto, itäänpäin mentäessä se käy yhä
mantereisemmaksi. Pohjois- ja eteläosien
lämpöerotusta vähentää se seikka, että
maa korkenee etelään mentäessä;
kumminkin alkavat puut Lounais-S:ssa
kukkia kuukautta aikaisemmin kuin
Koillis-S:ssa. Lämpöisin alue on Ylä-Reinin
laakso (vuoden keskilämpö yli +10°,
heinäkuun +19°, tammikuun +0,4°),
kylmin Itä-Preussin järviylänkö (vuoden
+6°, tammikuun —3° - —5°, heinäkuun
+17°). Vuotuinen sademäärä keskimäärin
600-700 mm (suurin Brockenilla ja
Alpeilla: 1,600 mm, pienin itärajalla:
alle 500 mm). — Kasvisto. Maasta on
peltoa 55,3 %, metsää 18,7 %, niittyä
16,3 %, puutarhamaata 1,1 %, viinitarhoja
0,2 %, tuottamatonta maata 8,4 %.
Metsäpuista ovat mänty ja koivu vallitsevat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>