Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Saksa - Saksa - Saksala - Saksalainen demokraattinen puolue - Saksalainen kansanpuolue
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
valtioista muodostettiin Preussin johdon
alainen Pohjois-S:n liitto. Etelä-S:n
valtiot, jotka olivat tehneet Preussin kanssa
hyökkäys- ja puolustusliiton, yhtyivät
Pohjois-S:n tulliliittoon. S:n-Ranskan
sota, jossa sekä Pohjois-S:n liitto että
myös Etelä-S:n valtiot liittyivät
Preussiin, joudutti S:n lopullista
yhtymistä. Syksyllä 1870 Etelä-S:n valtiot
yhtyivät Pohjois-S:n liittoon, ja 18 p.
tammik. 1871 Preussin kuningas
Vilhelm huudettiin Versailles’ssa S:n
keisariksi. Nyk. S:n valtakunta oli
perustettu. — Uusi Saksan valtakunta.
1870-luvun alkupuolella valtakunnassa
pantiin toimeen uudistuksia. Johtavana
valtiomiehenä oli valtakunnankansleriksi
nimitetty Bismarck (ks. t.).
Vilhelm I:n kuoltua 1888 tuli keisariksi
Fredrik III, joka kuoli sam. v. ja
jonka seuraaja oli Vilhelm II
(1888-1918). Tämä syrjäytti 1890 Bismarckin,
jonka jälkeen valtakunnankansleriksi
tuli Caprivi, jota seurasi 1894
ruhtinas Hohenlohe. Vv. 1900-01 S. otti
osaa boksarikapinan kukistamiseen
Kiinassa. V. 1899 saks. yhtiö sai oikeuden
rakentaa rautatien Vähästä-Aasiasta
Bagdadin kautta Persianlahteen, joten
Turkki joutui S:n vaikutuksen alaiseksi.
V. 1900 tuli valtakunnankansleriksi
Bülow ja 1909 Bethmann-Hollweg.
V. 1905 S. oli joutumaisillaan sotaan
Ranskan kanssa Marokon selkkauksen
johdosta. Sama kysymys aiheutti
ristiriitoja 1908 ja 1911; viimeksimainittuna
v. saatiin aikaan sopimus, jossa S.
tunnusti Ranskan suojelusherruuden
Marokossa ja korvaukseksi sai osan Ranskan
Kongoa. S:n kilpailu maailmanmarkkinoilla,
sen nousu siirtomaa- ja mahtavaksi merivallaksi
sekä pyrkimys laajentaa valtapiiriänsä vars.
Keski-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa sai Englannin
lähestymään Ranskaa ja Venäjää. S:n
ja sen vihollisten jännitys puhkesi
1914 sodaksi (ks. Maailmansota).
8-11 p:nä marrask. 1918 puhkesi
Saksassa vallankumous, jolloin keisari luopui
kruunusta. Valtakunnankansleri Badenin
prinssi Max (häntä olivat edeltäneet
Michaëlis ja Hertling) luovutti
tehtävänsä sosialisti Ebertille. Marrask.
11 p. tehtiin aselepo. Jouluk. ja tammik.
spartakistit (ks. t.) kapinoivat. V. 1919
kokoontui Weimariin kansalliskokous,
joka hyväksyi tasavaltaisen valtiosäännön
ja valitsi väliaikaiseksi presidentiksi
Ebertin. Valtakunnankanslereina
ovat olleet Scheidemann, Bauer,
jonka aikana Versailles’n rauha (ks. t.)
allekirjoitettiin, Müller, Fehrenbach,
Wirth, Cuno, Stresemann, Marx, Luther, Marx
(uudelleen, ks. n.). Kaikilla sodanjälkeisillä
S:n hallituksilla on ollut suuria ulko- ja
sisäpoliittisia vaikeuksia. Versailles’n
rauhassa toimitettavaksi määrätyistä
kansanäänestyksistä ks. Slesvig ja
Ylä-Šleesia. Avoimeksi jäänyt sotakorvaus
määrättiin tammik. 1921 alustavasti
226 miljardiksi kulta maikaksi, mikä
summa oli suoritettava 42 v:n aikana.
Kun saksalaiset eivät siihen suostuneet,
niin liittoutuneet ryhtyivät erinäisiin
rankaisutoimenpiteisiin ja muuttivat
keväällä korvaussumman 132 miljardiksi
kultamarkaksi, lähettäen samalla
uhkavaatimuksen, johon Saksan oli pakko
suostua. Erinäisten selkkausten johdosta
Ranska tammik. 1923 (v:een 1925)
miehitti Ruhrin alueen selittäen syyksi S:n
laiminlyönnin vahingonkorvaussuorituksissa.
S. vastasi passiivisella vastarinnalla.
Mutta sen oli siitä luovuttava syysk. 1923.
V. 1924 n. s. Dawesin suunnitelman tultua
hyväksytyksi sotakorvausasia järjestyi.
Suunnitelman mukaan S:n oli aluksi maksettava
vähemmän, mutta tilivuodesta 1928-29 lähtien
2,500 miljoonaa kultamarkkaa vuosittain,
vieläpä v:sta 1930 mahdollisesti
enemmänkin. Velan kokonaismäärästä enempää
kuin maksuajan pituudestakaan ei tehty
päätöstä. Saksan markka laski yhtämittaa,
niin että lopulta 1 biljoona vastasi
1 ent. markkaa. Syksyllä 1923 valuutta
saatiin vakaannutetuksi. Eri vuosina
on Saksassa ollut sekä kommunisti- että
oikeistokaappausyrityksiä (viimeksi
1923), mutta ne on suhteellisen helposti
saatu kukistetuksi. Ebertin kuoltua 1925
valittiin presidentiksi Hindenburg,
jonka vastaehdokkaana oli Marx. Lojsak.
1925 S. teki Locarnossa Belgian,
Ranskan, Englannin ja Italian kanssa n. s.
Reinin sopimuksen, jossa S. tunnusti nyk.
länsirajansa. V. 1926 S. liittyi
Kansainliittoon ja sai paikan sen neuvostossa.
[Gebhardt (saks., 1923); Schäfer (saks.,
1919).] ks. kuvaliitettä.
Saksa, kansanrunoudessa kauppias,
herra, ulkomaa.
Saksala, ratsutila Padasjoella.
Saksalainen demokraattinen puolue
(saks. Die deutsche demokratische Partei),
1918 perustettu vapaamielinen puolue,
muodostui ent. vapaamielisistä ja
kansallisvapaamielisten vas. siivestä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
