Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Saksalainen kansanpuolue - Saksalainen kansanpuolue-Saksan kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Saksalainen kansanpuolue (saks.
Die deutsche Volkspartei), muodostui
Stresemannin johdolla 1918 niistä
kansallisvapaamielisistä, jotka eivät
liittyneet saks. demokraatteihin tai
saksalaiskansalliseen kansanpuolueeseen.
Saksalainen ritarikunta, hengellinen
ritarikunta, per. 1190 sairaiden
toivioretkeläisten hoitamiseksi ja Pyhän maan
puolustamiseksi uskottomia vastaan.
Jäsenten pukuna oli valkoinen viitta
mustine risteineen. S. r. taisteli
suurmestarinsa Hermann von Salzan (k. 1239)
ja Herman Balkin johdolla v:sta 1230
pakanallisia preussilaisia vastaan, jotka
1283 kukistettiin. V. 1237 ritarikunta
yhtyi kalpaveljeksiin. S. r. kärsi 1410
Tannenbergin tappion sodassa Puolaa
vastaan, ja 1466 sen oli luovutettava
Länsi-Preussi Puolalle sekä tunnustettava sen
yliherruus Itä-Preussiin. Uskonpuhdistuksen
levittyä Itä-Preussiin muutettiin
se 1525 perittäväksi Puolan yliherruuden
alaiseksi herttuakunnaksi. Senkin
jälkeen S. r. on nimellisesti säilynyt, mutta
on vailla valtiollista merkitystä.
Saksalainen vapaamielinen puolue
syntyi 1884 „edistyspuolueen" ja
„liberaalisen yhdistyksen" yhtymisestä.
V. 1893 se hajaantui kahtia; toinen,
Eugen Richterin ryhmä otti nimen
„vapaamielinen kansanpuolue", toinen,
pienempi ryhmä nimen „vapaamielinen
yhdistys". V. 1910 molemmat ryhmät ynnä
(eteläsaksalainen) kansanpuolue
sulautuivat puolueeksi, joka otti nimen
„edistysmielinen kansanpuolue".
Saksalaiset, saksankieltä puhuva
germaaninen kansa, jota Saksan
valtakunnassa asuu n. 62,5 milj., Saarin alueella
0,8 milj., Danzigissa 0,4 milj., Itävallassa
n. 6 milj., Sveitsissä 2,7 milj., Ranskassa
1,7 milj., Tšekko-Slovakiassa 3,1 milj.,
Puolassa 1,2 milj., Romaaniassa 0,8 milj.,
Etelä-Slaaviassa 0,7 milj., Italiassa 0,25
milj., Luksemburgissa 0,25 milj.; Euroopassa
yht. n. 82 milj. ja koko maapallolla
arviolta n. 92 milj.
Saksalaiskansallinen kansanpuolue
(saks. Die deutschnationale Volkspartei),
muodostettu 1918 saks.-vanhoillisesta
puolueesta, kansallisvapaamielisten oik.
siivestä y. m. oikeistopiireistä.
Saksalaiskatolinen liike sai alkunsa
1844 J. Rongen ja J. Czerskyn toimesta.
Liike oli luonteeltaan vapaakirkollinen
ja hylkäsi us. kat. kirkon säädöksiä.
V. 1859 se sulautui muihin järjestöihin.
Saksalaisroomalainen valtakunta
(saks. Das heilige römische Reich
deutscher Nation), Saksan valtakunta sinä
aikana (962-1808), jolloin Saksan
hallitsijoilla oli Rooman keisarin arvo.
Saksanheisi, selja (Sambucus),
kuusamakasvien heimoon kuuluvia puita ja
pensaita, joilla on päätöpariset lehdet ja
pienet, tiheissä kukinnoissa olevat kukat.
Meillä viljellään yleisenä koristepensaana
terttuheisiä (S. racemosa), jolla
on kellervät kukat ja punaiset marjat.
Saksanhirvi, jalohirvi, punahirvi
(Cervus elaphus), Euroopan kaunein
hirvieläin, meikäläistä hirveä pienempi
(korkeus hartiain kohdalta 1,2-1,5 m), uroksella
liereähaaraiset isot sarvet. Kesällä punaruskea,
vatsa ja peräpuoli vaaleat; talviturkki harmaampi;
vasikat ensimmäisinä kuukausina valkeatäpläisiä.
Syö puiden lehtiä, kuorta ja ruohoa. Keski-Euroopan
ja Etelä-Skandinaavian lehtimetsäalueella
harvinaisena, useissa maissa rauhoitettuna,
paikoitellen metsästyspuistoissa riistaeläimenä
hoidettuna.
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
